United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !


Olihan tosin Verner sitten jälleen pyytänyt anteeksi, mutta silläkö se oli hyvä. Ester oli koettanut sydämellisellä hellyydellä miestänsä parantaa, jo kolme vuotta hän oli koettanut yötä ja päivää. Turhaan. Viime vuotena se oli ollut ihan aina samanlaista temmellystä. Kunhan Ester olisi saanut lapsen. Sekin toive oli kokonaan turhaan rauennut.

LALLI. Hän yrittää Nyt puhua, mut kauan turhaan. Viimein, Perästä ponnistusten monien. Jo siteet kielestänsä helteevät Ja hän saa hiljaan sanotuksi: "Jumal' Anteeksi antakoon tään sinulle. Ma annan anteeksi." Ei puhunut Sen enempää, sill' iskin taas! Mut Taimo

Muistathan, kuinka sinua koulussa pilkkasin fröökinämäisyydestäsi! Anna se minulle anteeksi. Siihen oli sinulla täysi syy.

Kirjankauppias otti pöydältään pienen siistin kirjan yksinkertaisessa siteessä, ojensi sen vieraalle näyttäen nimilehteä: Kunnioitettavan herran John Harkerin marttyri-kuolema Uudessa Seelandissa. Kertonut eräs entinen seurakuntalaisensa. Wilding laski kirjan jälleen pöydälle. "Pyydän anteeksi" sanoi hän, ajatellen ehkä omaa marttyriyyttänsä.

On eräs seikka maailmassa, joka voi saada ihmisen pään sekaisin, jos hän sitä aprikoi; ja se on ajatus: miten olisi saattanut käydä, ellei silloin tai silloin olisi käynyt niin. Jos olisin kohdannut teidät polullani silloin, kun elämäni puu oli vielä nuori ja vihreä, niin ehkä olisitte tällä hetkellä ollut Mutta anteeksi, jalo neiti!

Hän pyysi minulta anteeksi, että oli antanut nuoren henkeni niin kuolemalle alttiiksi. Minä vakuutin, ett'ei minulla ollut mitään hänelle anteeksi antamista, vaan olin kiitollinen siitä, että niin oli tapahtunut. Nythän olin jo täyttänyt isosta osasta velvollisuuteni maatani kohtaan ja isäni tahdon.

Tälläki kertaa hän saarnasi seuraavaan tapaan: "Verinen ovi Jesus on se, että Jesus Kristus saarnataan ristiin naulittuna sovintouhrina syntisten edestä? Ne, joiden sydämeen tämä koskee ja käy, tarvitsevat saada synnit anteeksi seurakunnassa Jesuksen veressä ja niin uskoa. He ovat lammashuoneesen sisälle tulleet.

"Mutta eivätkö nämät sodat koskaan sammu?" minä kysyin. "Kyllä", hän vastasi tylysti, taluttaen minua akkunan luo, josta näimme hävinneen linnan etäällä. Se sota on sammunut. He kuolivat kaikki sukupuuttoon!" "Herramme Kristus käskee meidän antaa vihollisillemme anteeksi", sanoin minä tyvenesti. "Tietysti", hän vastasi; "mutta von Bernsteinit olivat oikeuttemme anastajia, rosvoja ja murhaajia.

Minun tilalleni on ollut yhtä suuri häpeä siitä, että tämä ylpeä lurjus niin kauan on saanut sitä häiritä, kuin Italian kuninkaalle se, että hän ei koko sotajoukollansa voi nöyryyttää yhtä rosvoa Calabriassa." "Suokaa anteeksi, Mr Travers, mutta minä olen niitä harvoja ihmisiä, jotka eivät kärsi kuulla puhuttavan pahaa heidän ystävistään. Mr Thomas Bowles on minun erittäin hyvä ystäväni."

En, en ... minä en erehdy ... minä olen vain erehtynyt siinä, että niin kauan olen sitä pidättänyt, niin kauan ollut ymmärtämättä itseäni ja teitä ... te ette saa enää epäillä minua ... ettehän? En... ja hän ojensi hänelle kätensä vakuudeksi siitä, että hän uskoi. Ja annatteko anteeksi, että eilen pahoitin mielenne? Elkää nyt sitä enää ajatelko!