United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta Liina kumminkin tulee. Stobenius Kiitoksia, kiitoksia! Hyväntahtoinen ihminen, vaikka niin julman antiikin näköinen! Vai niin, siinä on yleisöä. Istukaa, hyvä herrasväki, istukaa. Neiti Kortman Kiitoksia! Neljäs kohtaus. Edelliset. Tapper. Tapper Päivää! Stobenius.
Romantiikaks sitä sanon, mi tuskin mahtuu arki-aivoihin. Valtaavan herätätte tiedon janon minussa. NEITI SK
Kun sattumalta, äkkiä kosketat heidän herkkään hermoonsa, sanot heille jotakin miellyttäväistä, jonka äkkinäisyys estää heidät kohta vastausta löytämästä, niin he joko itkevät tahi ovat suuttuvinansa! Säikähtäneenä vakuutti Lauri: "Tuhannesti anteeksi, neiti: minä en tiennyt tämän olevan teidän mieltänne vastoin. Minä vakuutan, ett'en tästä puolin enää kertaakaan sitä tee." Lauri parkaa!
Kuka olisi uskonut semmoista Aadolf herrasta! jatkoi Hanna ja pani kätensä ristiin hämmästyksensä merkiksi. Aadolfistako? toisti Maria kiivaasti ja iski sumeat silmänsä kamarineitsyeen. Kerro!... Sukkelaan! Hiljaa, älkää puhuko niin kovin, neiti kulta! pyyteli Hanna suruisena.
Käsityöläisemme ja tehtailijamme työskentelevät innolla, uutteruudella ja taidolla ja ovat tehneet äärettömiä edistyksiä näinä viimeisinä viitenä vuotena." "Mutta ranskalaiset seinäpaperit", sanoi neiti Featherstone, "vievät voiton kaikista muista."
"Hänen luonaan on joku", neiti Schwalbe puhui sulkeutuneella äänellä, "mennessäni hänen ovensa ohitse kuulin ääniä. Joll'en erehdy puhuvat Rantamäen herra ja kapteeni kahden kesken." "Todellako," rouva oli olevinaan väliäpitämätöin, "varmaankin puhuvat aalumista, tahi ehkäpä hän on sanomassa jäähyväisiä. Siirrä Henrietan ja Natalian tuolit toisistaan ja valmista paikka yhdelle lisään.
"Onko se totta," sanoi hän terävästi katsellen, "että teillä, minun herrani ja ystäväni on ollut vieraana eräs nuori neiti? Mitä hän tahtoi teiltä näin aikasiin?" Kuningas tuli hämillensä eikä tiennyt, mitä vastaisi. Cecilia katsoi häneen läpitunkevilla silmäyksillä, ja mustasukkaisuus ajoi heti kaiken veren hänen kasvoistansa.
Minä koetin tuskissani muistella noita sanoja, joilla hän vastaan-otti onnettoman aseen minun kädestäni: Jumala siunatkoon neiti Elleniä! ja minä sain niistä suuren lohdutuksen, sillä tunsin samalla että eräällä toisella oli ainakin yhtä suuri edesvastaus, kuin minulla, ja että minä laillansa olin ollut tuon toisen tottelevainen välikappale.
Kahvi oli sattunut hyvää ja makoset vehnäset kestivät kunnollisesti sen kiitoksen, jota niille tuhlattiin. Ja noiden viiden naisen kielet olivat siteistään irti. Vieläpä neiti Juliakin, joka yleensä ajatteli enemmän kuin puhui, otti osaa keskusteluun, joka lopuksi luisui yhteiskouluun taikka niihin koteihin, joissa yhteiskoulun ystäviä oli.
Ei neiti Streit eikä Ilsekään olleet ainoallakaan sanalla maininneet tätä "kadonnutta", joka kuitenkin lienee ollut sukua mummolle, sillä hänhän oli mummon viimeinen ajatus. Nyt vasta liikutti minua sydämeni pohjaan asti juhlallinen huuto: "Kristiina, minä annan anteeksi!" Ehdottomasti muistelin kertomusta tuhlaajapojasta, joka kuitenkin salaa asui lempilapsena isänsä sydämen pohjassa.