United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Rovasti oli päässyt parhaaseen tupakoimisen vauhtiin ja varustautunut tyynesti kuulemaan Antin vanhoja valituksia hänen vaimonsa pahuudesta, mutta keskeytyi nyt kuitenkin tupakointi, ja solahti suusta piipun luu: Polttaako? Kun tuntui olevan epäilystä rovastin äänessä, niinkuin olisi luullut Antin liioittelevan, intoutui Antti yhdessä henkäyksessä kertomaan kaikki, mitä oli tapahtunut.

Valdemarin haavat sidottiin ja kipu esti hänen kaikkea muuta ajattelemasta. "Hänellä ei ole vaaraa," vakuutti lääkäri; "ei yksikään luu ole musertunut, ainoastaan lihaiset osat ovat tallaamista kärsineet." Näistä sanoista johtui koko se hirveä näky elävästi lumottuna Valdemarin mieleen, kun hän äitinensä rapulta survaistiin alas.

Hevosell' on pää parempi, Pää parempi, luu lujempi, Koko ruumis runsahampi, Kaulasuonet kantavammat. Hoikka, kaita ja musta. Mintähen olenki hoikka Oonko hoikka luonnon hoikka Vai hoikka eroon tekemä? En oo hoikka luonnon hoikka, En hoikka eroon tekemä; Mie oon hoikka huoliani, Hoikka huolia kovia. Mintähen olenki kaita Oonko kaita luonnon kaita Vai kaita emon tekemä?

Hän vaipui ajatuksiin. Tuo Hallvard Stöle oli ollut kummallinen mies. Kova kuin luu ja itsepintainen, mutta usein viisaampi kuin olisi luullut: Hm! hän oli pettänyt pappia saatavissa, maksanut kymmenykset keveillä jyvillä, varastanut puita toisten metsästä ja tehnyt useita semmoisia kelmitöitä, mutta nyt hän oli muserrettu. Niin oli pehmeä kuin lapsi.

Hän ei ollut sellaisia räätäliä, joissa ei ole kuin luu ja nahka sekä ulospäin pistävät poskiluut, hän oli terveennäköinen ukontynkä, joka usein liikkui ulko-ilmassa, kesällä kalanpyydyksineen, talvella pyssyineen. Hän se nytkin oli vain pilanpäiten kiitänyt kolme peninkulmaa ja toi tietoja kirkolta sanoen: Terveisiä kirkosta.

"Vai niin? olet arvattavasti sen isältäsi kuullut?" sanoi Aslak nauraen, mutta tuossa naurussa oli jotain, mikä pakoitti Livin katsomaan häntä. "Mun isäni ei koskaan puhu ihmisistä pahaa ilman syytä", sanoi hän. "Kyllä mahdollista, mutta koira puree kun luu siltä ryöstetään, ja jos kyläläiset eivät olisi lyöneet mustalaisia, niin heistä ehkä olisi tullut kelvollisia ihmisiä, heistäkin".

Vaan lähemmin tarkastellessaan hänen jäseniänsä, missä ne tulivat näkyviin, huomasi että kaikki, mikä on raskasta ja lihavaa, oli niistä poissa; ja kun siis ainoastaan luu, lihakset ja jäntereet olivat jääneet jälille, niin hänen ruumiinsa oli paljon soveliaampi vaivoja ja rasituksia kestämään kuin järeäjäsenisen sankarin, jonka väkevyyttä ja suuruutta hänen painonsa sortaa ja jota hänen omat ponnistuksensa väsyttävät.

Täällä hän kohtasi Aamundin, joka tuli toiselta puolelta, ja he hiipivät toistensa ohitse kuin kaksi koiraa, kumpikin luu hampaiden välissä.

Sillä jok'ainoa luu oli poikki, minkä vaan voi poikki saada, pitemmät luut monesta kohti; esim. molemmista sääristä sanoivat reservipojat koetellessaan matkalla niitä pyöritellä, että ne olivat "kolmesta kohti ympäripoikki." Ja kun mustalainen heitettiin putkan nurkkaan, olisi häntä ollut vaikea ottaa sieltä kokonaisena muutoin kuin lapiolla. Mutta henki siinä oli.

Hänen ennen niin voimakas olentonsa oli laihtunut, niin ettei hänessä ollut, niinkun sanotaan, muuta kuin luu ja nahka; hänellä ei ollut enemmän voimaa kuin pienellä lapsella.