United States or Réunion ? Vote for the TOP Country of the Week !
ROINILA. Siunaa ja varjele tuota miestä! OLLI. Ai, aih! voi, voih! Tämän sinulle vielä kostan kerran. Tahdotko tapella? No hyvä. Se minulle mieleen. Tule! Nyt olenkin juuri sillä päällä. Tule pian! Saatpa aika löylytyksen, jahka tästä paranen, sen lupaan ja vannon. MAUNO. Sittenkö vasta! Ei, tule nyt jo, nyt juuri! Tulkaa molemmat. Kirkas tuli ja salaman leimaus!
Rikastuminen on hänen päämaalinsa, ja siihen samaan maaliin tahtoo hän sovittaa lastensakin kohtalon. Ei rakas Kaarloseni ... sinä tuomitset väärin ... rakastaahan isä minua... Kyllä hänen mielensä voi muuttua ... jahka minä kerron hänelle ... en ketään muita rakastavani kuin sinua ja ... paljoa ennen viihtyväni sinun kanssasi olemaan Ojalassa kuin mahtavassa Markkulassa.
"Oh, herra Vainio unohtaa pian tämän matkan ja ne henkilöt, joita sillä olette tavanneet, jahka tulette Helsinkiin", arveli Selma, joka sydämmessänsä oli kiitollinen Arvolle, kun ei hän luopunut tanssia Antille.
Katrin mielestä päinvastoin seppä tahtoi väärinkäyttää hänelle suotua suosiolahjaa, eikä suinkaan ollut hienolla arkatuutoisuudella näyttänyt ansaitsevansa semmoista. Mutta kumpaisenkin sydämessä kuitenkin kyti keskinäinen mielisuosio, joka, jahka vaan riita asettui jälleen, oli viriävä ja saattava tytön unohtamaan kainoutensa loukkaamista, ja kosijan puolestaan tulisen rakkautensa hylkäämistä.
Olin niin typerä, että en syyttänyt siitä itseäni, vaan niitä ihmisiä, joitten kanssa olin tekemisessä, ja arvelin muka, että jahka toiseen kaupunkiin pääsen, niin viriää elämänhalu uudelleen.
Sinä olet kuvannut hänet vallan toisenlaiseksi. KAUPPANEUVOS. No niin, no, mutta kuulkaahan nyt: ei hän siltä mikään juomari ole, saatte uskoa. ROUVA OKSMAN. Ei olekaan, sen voin minäkin todistaa. KAUPPANEUVOS. Ja sitä paitse, jos hän nyt vaikka olisikin vähän hulivili, niin kyllä sinä hänet pian vakiintumaan saat, jahka vaan olette naimisissa.
Vai sammuu mutta en minä sitä nyt ymmärrä, vaikka kuinka selittelisit mitä lienee niitä uusmuotisia herrain laitoksia. Kyllä sitten ymmärrät, kun saat nähdä, jahka minä sen ostan. Paljonko se maksaa Seitsemän ja puoli markkaa öljy erittäin, ja sitä saa markalla kannun! Seitsemän ja puoli markkaa, ja vielä öljy erittäin!
»Nämät käteni ovat vähän kömpelömäiset pikentin käsiksi», virkkoi Kustu vielä; »semmoisiksi ne ovat tulleet raskaassa työssä, mutta jahka täällä vähän helpommalle pääsen, niin varmaankin hienonevat, että vielä sopivat vaikka klasee-hansikkoihin.» »Pidetään varalla, etteivät pääse liiaksi hienontumaan. Tässä on sinulle nyt 12 markkaa pestiksi; se on määrä, joka minun on tapana antaa.
KAARLO. Jahka katson. Ne tietysti käytetään hyvään tarkoitukseen? RIIKKA. Tietysti, tiedäthän suurimman iloni olevan auttaa kanssaihmisiäni. OORTTA. Siinä teet hyvin kauniisti, erittäinkin kuin ei kukaan kanssaihminen vielä ole auttanut sinua. RIIKKA. Siitä en ensinkään ole pahoilla mielin. LIINA. Nyt menen tuomaan kahvia.
"Se ilahuttaa minua," vastasi kirkkoherra; "mitä minuun tulee," pitkitti hän, "niin jään minä kotia, sillä minun täytyy valmistaa itseäni aamusaarnaan. Me, kotia jääväiset, rukoilemme kirkossa teidän edestänne, jotka olette maissa ja metsissä." "Jahka minä käyn suoverin sijaisena!" sanoi herr Edvardi, astuen kylänmiesten eteen. "Kuka on teidän päämiehenne?"