United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !


Haastoi noin, jopa nous ilohuuto, ja valtava kaiku vastasi laivain puolta, kun huusivat kaikki akhaijit suosiotaan, sanat kuullessaan jumalaisen Odysseun. Heille jo virkkoi myös hepourho Gerenian Nestor: "Voi, jopa tottakin lasten on tuumat teill', ikäpienten pilttien, aimot joill' asetyöt ei intona! Kuinka käy sopimusten, käy valaliittojen vannomiemme? Pätsiin tuiskatkaa pätö päätökset, urotuumat, viinin veettömän uhri ja uskotut myös kädenlyönnit, kun sanakiistaa suott' yhä käymme nyt emmekä keksi keinoa vain, vaikk' on pito neuvon pitkä jo ollut. Mies olit vankkumaton, ole vastakin, Atreun poika, johda akhaijeja valtaisiin asekamppaeluihin. Nuo pari, kolmepa kohdatkoon tuho, jotk' erineuvoon kesken akhaijein erkenevät ei täyty ne kuunaan mielien vain kotimaille jo ennen kuin tuta saadaan, valheko on vai ei Zeun, aigiinkantajan, enne. Valtias näät Kronossynty, ma sen sanon, nyökkäsi meille päivänä lähdön, akhaijit kun merenlaskija-laivoin päänmenoks suoriutui, ikisurmaks iliolaisten, löi käden oikean puolta hän leimauksen hyvin entein.

Josp' ois taakkana toisen tuo ja sa nuorempain ikäsarjaa!" Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Atreun poika, mun ois oma mielikin olla, mik' ennen, multa kun surman Ereuthalion sai aimo; mut eipä kaikkea kerrallaan osaks ihmisen suo ikivallat. Jos olin nuori ma silloin, niin nyt on vaivana vanhuus.

Virkki, ja empinyt ei hepourho Gerenian Nestor. Pois ajomiehet reippaat nyt hevot Nestorin saattoi, säikkymätön Sthenelos sekä Eurymedon uromieli; vaan Diomedeen vaunuihin hepä nousivat itse. Tarttui ohjaksiin helavälkkyisiin heti Nestor, ruoskall' iski, ja kiitäen vei hevot Hektorin kimppuun.

Vastasi, virkkoi näin hepourho Gerenian Nestor: "Lapseni, lausuit kaikin päin osuvasti ja oikein. Poikia uljait' on, sotureitakin mull' ylen monta, kiertää kutsumahan päämiehiä vois joku heistä; vaan nyt akhaijeja ahdistaa hätä ankara aivan, veitsentutkaimella jo kaikkien kohtalo viippuu, surkea surmako kohtaa vai lie säilyvä henki.

Heillepä virkkoi taas hepourho Gerenian Nestor: "Käykää kaikki nyt arpomahan, kenet säännevi arpa; mies se akhaijein näät varusäärten mielt' ilahuttaa, itselleen ilo suur' on myös, jos saapuva lienee vauriotonna hän taas tapon tuiman tanterehelta." Virkki, ja itselleen kukin arvan merkityn laati, heittäen sen kypäriin Agamemnonin, Atreun poian.

Vastasit huokaisten sinä, Patroklos, hepourho: 20 "Peleun poika Akhilleus, mies sa akhaijien aimoin!

Riennä jo vaunuilles, ja Makhaon myös kera nouskoon; lasketa laivoja päin hevot kiitävät, minkä ne pääsee. Lääkäri arvolt' on monen urhon verta, hän irti nuolet leikata voi, hyvin yrtein hautoa haavat." Kuuli ja niin teki myös hepourho Gerenian Nestor; vaunuilleen heti riensi, ja viereen nousi Makhaon, kuulun vammojen korjaajan Asklepion poika.

Vaan sen itse jo nään, kun on täällä Makhaon, joukkojen päämies. Nytpä Akhilleun luo heti riennän viestini viemään. Tunnet, korkea vanhus, kuink' ylen kiivas on mieli miehen tuon; pian syyttää vois viatontakin vielä." Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Noin mikä sitten akhaijeist' on nyt huoli Akhilleun, keit' ase iskenyt lie?