Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Mailt' ei matkanneet Lakedaimonin lie ani-armaan, tai kera saapuivat kenties merenlaskija-laivoin, vaan miestaistoa nyt häpeissään karttavat, kaihtain kaikkea herjaa, moitintaa, jota saan minä kantaa." Virkkoi noin; elonkasvaja-maa jopa niellyt ol' urhot, nukkunehet sulo-syntymämaan, Lakedaimonin, nurmeen.
Vaan levon armaudesta jo nautitkaamme ja lemmen; sill' ei mieltäni rakkaus näin ole kietonut koskaan, ei edes silloin, kun Lakedaimonin mailta ma armaan purjehdin sinut vieden pois merenlaskija-laivoin, kanssasi kun Kranaen sulosaarell' lempehen liityin, kuin sua lemmin nyt sydämessäni kaipaus armas."
Haastoi noin, jopa nous ilohuuto, ja valtava kaiku vastasi laivain puolta, kun huusivat kaikki akhaijit suosiotaan, sanat kuullessaan jumalaisen Odysseun. Heille jo virkkoi myös hepourho Gerenian Nestor: "Voi, jopa tottakin lasten on tuumat teill', ikäpienten pilttien, aimot joill' asetyöt ei intona! Kuinka käy sopimusten, käy valaliittojen vannomiemme? Pätsiin tuiskatkaa pätö päätökset, urotuumat, viinin veettömän uhri ja uskotut myös kädenlyönnit, kun sanakiistaa suott' yhä käymme nyt emmekä keksi keinoa vain, vaikk' on pito neuvon pitkä jo ollut. Mies olit vankkumaton, ole vastakin, Atreun poika, johda akhaijeja valtaisiin asekamppaeluihin. Nuo pari, kolmepa kohdatkoon tuho, jotk' erineuvoon kesken akhaijein erkenevät ei täyty ne kuunaan mielien vain kotimaille jo ennen kuin tuta saadaan, valheko on vai ei Zeun, aigiinkantajan, enne. Valtias näät Kronossynty, ma sen sanon, nyökkäsi meille päivänä lähdön, akhaijit kun merenlaskija-laivoin päänmenoks suoriutui, ikisurmaks iliolaisten, löi käden oikean puolta hän leimauksen hyvin entein.
Jos Menelaon Aleksandros lie kaatava, silloin saakoon hän Helenen kera aartehiensa, ja meidän pois kotimaille on mentävä taas merenlaskija-laivoin. Vaan jos Aleksandron Menelaos vaaleva surmaa, Troiapa silloin antakohon Helenen tavaroineen Argos-maan urohille ja lunnaat myös sopivaiset, kansan vastaisenkin jotk' ikisääntönä olkoot.
Kuink', uros moinen, uskalsit merenlaskija-laivoin ohjata aavain taa, kera ottain kumppanit alttiit, maahan kaukaiseen, väen vieraan keskehen, ryöstit naisten sorjimman, sotasankarien sukulaisen, jost' isä, kansa ja Ilion kaikk' ison huolen on alla, vaan ilon sai vihamies, ikiherjaan jäit sinä itse? Vai Menelaoa et sotimieltä sä torjua tohdi? Kai tuta saisitkin, kenen kukkea puoliso sull' on.
Päivän Sana
Muut Etsivät