Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Niin jos neuvonut ois joku muu, joku maan asujoista, tietäjä, ennusmies tai uhrinkatsoja pappi, 221 vilppiä peljätä sais sekä kaikin päin sitä karttaa. Nytpä, kun silmin näin jumalattaren, saatipa kuulin, nyt menen; suott' ei käskenyt hän. Ja jos surmani säätty vaskenvälkkyjen siell' on akhaijein laivojen luona, olkoon!
Haavaas hoidelkoon asemies. Minun itseni täytyy mennä Akhilleun luo, hänt' yllyttääkseni taistoon. Taivaisten avull' ehkäpä saan minä sankarin mielen taipumahan, sill' ei puhe ystävän suott' ole suinkaan." Virkki ja riensi jo pois.
Vaan hän ääneen vastaa: »Oisi Affleck silloin Suomen piru, silloin täällä valtikoisi virkamies, mi suott' ei viro. Vaan on moinen ihmisrotu: huolii Jumalasta viisi eikä saatanaankaan totu itse oisin Suomen hiisi!» Hurtta synkin kulmakarvoin katsoo voutiansa kauan, joka sanan virkkaa harvoin, silloin raa'an niinkuin rauan.
Kylliks oli partioita käyty, aik' on kääntyä. Tomu tuiskuu, kasakoita, näkyy äkkiä. Luoti lausui: »Käänny, niitä viis on kaikkiaan. Kahden emme, veikko, riitä, suott' on vaara vaan!» Stool hän nauroi katkerasti: »Oikein! Tyhmää jäädä ois! Veres säästyi tähän asti, nyt se vuotaa vois. Yksinkin ma koittaa voinen. Mene! Tuon jo ties: liian hyv' on leikkiin moinen merkkirinta mies!»
Peneleos ja Lykon vihan vimmall' iskivät yhteen; suott' oli kummankin, sivu singoten, lentänyt peitsi; miekoin karkasi mies päin miestä, ja jouhisen töyhdön juureen iski Lykon kypärään, vaan katkesi säilä kahvastaan; heti Peneleos löi häntä nyt kaulaan korvan alle, ja jänterihin terä upposi, jäi vain nahka, ja kaatui pää kupehelle, ja raukesi ruumis.
Hällepä vastasi näin jalo jaksaja, oiva Odysseus: "Suott' äl' akhaijein eess' ylen kiittele tai ylen moiti, Tydeun poika, ne näät ovat tiettyjä heille, ne seikat. Vaan tule, yö näet pitkäll' on, pian aamu jo koittaa, tähdet on laskullaan, osa suuremp' yötä jo mennyt, kolmannesta jo kaks, osa kolmas on vain kulumatta." Virkki, ja kammokkaat tamineet puki kumpikin ylleen.
Puhkesi Pulydamas ilohuutoon raikuvin äänin: "Suott' ei jänterikäs käsi uljaan Panthoon poian peistään heittänyt lie, minä luulen, vaan joku kostoks otti Akhaian mies sen ruumiiseensa ja mahtaa matkata Hadeen kartanohon sitä sauvana käyttäin." Noin hän kerskaten huusi ja vimmaan saatti akhaijit; muist' yli tuimistui Telamonin urhea poika, 459 ankara Aias, näät lähin kumppani hält' oli kaattu.
Siis sull' ihan suott' on korvat kuulla, jo hälvennyt häpy kaikki ja järki! Etköpä kuullutkaan, mitä Here ties helo-olka ilmoittaa, joka luota Olympon Zeun tuli juuri? Vai kokemaanko sun mielesi on monet surkeat kohlut, taas palatakses Olympoon, kun paha, karvas on pakko, saattaen kohtaamaan kovan onnen muitakin meitä?
Mies suomalainen juurta juurevinta, kuin vanha visarunko rustopinta; ei leikin saatu häntä hämminkiin, siin' iskua ja vankkaa vaadittiin. Hän ties sen itse, suott' ei kansa kehu, ett' ukko Törnessä on miehen mehu: mies kannallaan, mik' arvo olikin, everstiluutnantin tai majurin.
Aina ilostun, kun nään mä sotakumppanin, vaan nyt tuota katsoin, siinä kaikki, sydän siit' ei lämmennyt, Loista, pöyhkeile, mä mietin; muinoin yhdess' oltihin: suott' et suurennellut, loistit hurmehissas sorjemmin.
Päivän Sana
Muut Etsivät