Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Tää suku kadotettu, vaikk'ei koskaan todella täydellisty, sentään vartoo enempi olla kuin se nyt on.» Käyden näin tiemme kääntehesen, haastelimme me paljon muuta, jot' en kerro; sitten tulimme paikkaan, jost' on alasmeno: löysimme Pluton, suuren vainolaisen. Seitsemäs laulu »Papé Satán, papé Satán aleppe», äänellä käheällä alkoi Pluto, mut jalo viisas tuo, mi kaikki tiesi,
OTHELLO. Ei, siinä piilee muuta. Puhu mulle Kuin itsellesi aivan mitä mietit, Ja pahimmille aatoksilles anna Pahimmat nimet. JAGO. Anteeks, hyvä herra. Kyll' olen paljohonkin velkapää, En toki siihen, jost' on orja vapaa: Ilm' antamahan ajatuksiani. Mitäpä, jos ne halvat ois ja väärät Sit' onko linnaa, johon riettaus koskaan Ei tunkisi?
Kallis isä, Mun tiedät kuuliaaks, siis älä saata Mua kunnioitust' ilkkumaan, vaan salli Mun luvallasi käydä sitä tietä, Jost' äsken mua kielsit, majesteetti. CASSANDRA. Priamus, älä myönny! ANDROMACHE.
Lucia, vihollinen kaiken julman, nous, saapui paikkaan, missä istuin minä yhdessä Rakelin, tuon vanhan, kanssa. Hän näin: 'Beatrice, tosi kiitos Luojan, miks auta häntä et, mi niin sua lempi, hän että jätti rahvaan raa'at laumat. Sa etkö kuule vaikerrusta kurjan? Nää etkö, kuin hän kera kuolon sotii joella, jost' ei kehumista meren?
Vaan toki ohjata teit' ei saa Priamon vesa Hektor, vallata vaunuja ei valioita; sit' en minä salli. Eikö jo riitä, kun sai asun, jost' ylen ylpeä syytt' on?
Mut hidas jos on rakkaus, mi teitä vetävi tuohon pyrkimään, tää piiri katujan hurskaan siitä rankaisevi. On vielä hyvää, jost' ei onni koidu inehmon; onni ei, ei hyvä olo lie kaiken hyvän heelmä eikä juuri. Se rakkaus, mi sille liiaks hehkuu, kehässä kolmess' ylemmässä surraan, mut kuinka kolmeen jakautuu se osaan, en sano, että keksisit sen itse.» Kahdeksastoista laulu
Näin unta: taatto taivahan Mun istuimelleen liittää, Ja ympärilläin enkelit Mun värssyjäni kiittää. Ma makeisia maistelen Ja suurta olutsarkkaa, Jost' usein paavin maljan juon; Ei maksa tuo niin markkaa. Mut ikävät mun hyvin on, Ma soisin olla maassa; Jos en ois taivaan valtias, Niin oisin hornan haassa.
FAUST. Siis pergamentti on se pyhä vuoksi, Jost' iäks' janos sammuu juotuas? Vaan virvoitusta sulle vasta juoksi, Jos lähde kuohui itse sielustas. WAGNER. Suvaitkaa! hauskuttaapa mua Noin aikakautten henkeen sukeltua, Katsella, mit' on entis-ajat aatelleet, Ja me kuink' oomme ihmeen kauas ehtineet. FAUST. Niin kyllä! jopa tähtihin! Oi veikko! kirja seitsen-sinetin On sulkema tuo mennyt aika.
Väitettiin: "Ne vaan on laina, vieras kouluanti vaan, Jost' on Suomi kiitostansa luotu aina laulamaan. Palveluun tää kansa kelpaa, sill'ei voimaa hallintoon, Oman hengen ponsi puuttuu, ilmoillen sen nostakoon!"
Tääll' tuntikausin viipyisin. Tääll' luonto keveiss' unelmissa Loi eloon ihmis-enkelin. Tääll' liikkui voima pyhä vieno, Jost' alkoi Luojan-kuva tää! Tääll' uinui laps' ja povi hieno Elämän uhkui lämpimää. Ja sie! Mik' on sun tänne vietellyt? Ah, kuinka sieluin täst' on heltynyt! Mit' etsit? Miks' on mieles kolkostua? Oi kurja Faust! en tunne enää sua. Vai taika-ilmaakos tääll' henkäilen?
Päivän Sana
Muut Etsivät