United States or Guyana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Virkki ja Talthybion, jalon airuen, käski jo käymään: 192 "Joutuen, Talthybios, mene, riennä ja kutsu Makhaon, jonk' isä tuo oli suur' Asklepios, lääkäri kuulu, aimoa katsomahan Menelaoa, Atreun poikaa, nyt jota Troian tai Lykian joku jousjalo väällään vammasi, maineeks itselleen, mureheksipa meille."
Virkki, ja vuoteelleen meni eeltä, ja puoliso saattoi, vuoteess' uinumahan kuvereikäisessä he vaipui. Atreun poikapa kuin peto kierteli joukkojen kesken, mistä Aleksandron jumaluhkean keksisi; kenkään ei uros Troian eik' apukansain neuvoa voinut luokse Aleksandron Menelaoa urheamieltä. Kätkenyt ystävän eip' ois suoja, jos ois joku nähnyt; kaikkien näät oli vieroma hän kuin kuolema kolkko.
Kuink', uros moinen, uskalsit merenlaskija-laivoin ohjata aavain taa, kera ottain kumppanit alttiit, maahan kaukaiseen, väen vieraan keskehen, ryöstit naisten sorjimman, sotasankarien sukulaisen, jost' isä, kansa ja Ilion kaikk' ison huolen on alla, vaan ilon sai vihamies, ikiherjaan jäit sinä itse? Vai Menelaoa et sotimieltä sä torjua tohdi? Kai tuta saisitkin, kenen kukkea puoliso sull' on.
Jos se nyt kaikkien siis vain lienee mieli ja suoma, seiskootkin Priamon mieslinnat liikkumatonna, argotar seuratkoon Helene Menelaoa mailleen." Virkkoi noin; nurinalla sen kuuli Athene ja Here istuen rinnakkain tuho-aikeiss' Ilionille.
Vaan asekuulupa myös ei päästänyt Panthoon poika aimoa silmistään Patrokloa, vaan liki astui päin Menelaoa urhoisaa sekä näin sanan lausui: "Korkea Atreun poika, sa kansain pää Menelaos! Väisty ja ruumis heitä jo hurmeisin tamineineen! Hänt' ei ainoakaan mua ennen kamppaelussa iskenyt, Troian mies ei, kuulujen ei apukansain.
Vaan Menelaoa, vaikk' ylin, armain ystävä onkin, moitin, en peittele nyt, sinä siitä jos suuttuva lietkin, koska hän nukkuu vain ja sun yksin puuhata antaa. Hänp' aneluin nyt ahkerin luo valiointen akhaijein astua saiskin, sill' ylen sietämätön hätä uhkaa."