Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025


Mutta nyt taistelemaan tulisesti ja säästelemättä peitsiä lainkaan, jotta jo näämmekin, onko Akhilleus kaatava kummankin, asut hurmeenhohtavat vievä haaksiin hankavihin vai sortuva hän sinun peitsees!" Noin sanan viekkaan virkki ja astui eeltä Athene.

Kuolematonten joukkoon astua julkenis en, suru mull' ylen suur' on. Vaan toki lähden, eik' ole Zeun sana kuuluva turhaan." Virkkoi veen kave korkea noin sekä huntuhun tummaan verhoutui ei tummempaa ole konsana nähty. Sitten suorihe tielle, ja tuulena-kiitävä Iris astui eeltä; ja aukenivat meren veet avotieksi; nousivat maalle ja liitivät päin sini-ilmoja taivaan.

Kuunaan sulta jos sai avun auliin taattoni taiston tappavan tiell', ole armias nyt myös mulle, Athene; suo mun surmata mies, liki tuo hänet peitseni tiehen, eeltä jok' ehti jo nuolellaan ja nyt kerskuvi riemuin, valkeutt' auringon ett' ei näe silmäni kauan."

Antilokhos luo karkasi, löi ohimoon heti miekan; suinpäin vaunuiltaan valioiltapa mies korinalla kuukertui somerikkoon, pää sekä hartiat eeltä. Siinä hän päällään seisoi, näät syvä all' oli hiekka, kunnes tanterehen hevot tempasivat pölyn keskeen, ruoskall' Antilokhos ne kun hääti akhaijien leiriin.

Kai moni ponnahtaa kala tummaan veen karepintaan kiitäen haukkaamaan sun hohtelevaa hipiääsi. Kuolkaa muut kera myös pyhän Troian portteja myöten, eeltä te karkoten pois, minä surmaten kinterehillä. Vierivän virrankaan ei varjele valkeat pyörteet, vaikk' iät kaiket on teiltä se palveiks sonneja saanut, orheja syöstyjä myös sen pyörteisiin elävältä.

Aika on lähteä siis, muut eeltä jo porttien eessä vartiopaikall' on, näet käymään sinne käskin." Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Koska on niin, ei voi sun veljeäs soimata kenkään Argos-maan urohist' eik' empiä, konsa hän kutsuu."

Mut kun keksi tämän tyyneyden, Leppyi kohta, vanhan harmaata Päätä suuteli ja virkkoi noin: "Käy, Miljutin, hellä hoitajain, Käy nyt eeltä kotiin verkalleen; Kylpeä tahdon purossa, Jos ois heltehellä tomua Kasvoihini ehkä tarttunut Ja mun valkoisehen kaulaani; Sitten koreeks ruhtinallemme Laittaudun ja riennän linnahan."

Käy kera, sill' ei aika nyt kamppailuun etähältä, ennenkuin ovat maass' urot Argos-maan tahi sitten sortunut Ilion korkea lie ja sen kansakin kaattu." Virkki ja eeltä jo riensi, ja seurasi sankari aimo. Kiihti akhaijeja myös Telamonin aaluva Aias: "Ystävät, seiskaa miehinä nyt, kuten kunnia vaatii! Kunnostaukoot kaikk' asekiistass' ankarin kilvoin.

Siispä nyt varto'os, niin sopavaskiin varteni vyötän, tai mene eeltä, ma saavuttaa sinut ennätän kyllä." Virkki, mut vastannut ei Hektor heiluvaharja. Hällepä näin Helene nyt haasteli ystävälausein: "Lanko mun inhan, mun tuhontuojan, kaikkien kammon!

Virkki, ja vuoteelleen meni eeltä, ja puoliso saattoi, vuoteess' uinumahan kuvereikäisessä he vaipui. Atreun poikapa kuin peto kierteli joukkojen kesken, mistä Aleksandron jumaluhkean keksisi; kenkään ei uros Troian eik' apukansain neuvoa voinut luokse Aleksandron Menelaoa urheamieltä. Kätkenyt ystävän eip' ois suoja, jos ois joku nähnyt; kaikkien näät oli vieroma hän kuin kuolema kolkko.

Päivän Sana

oleskeluaikaa

Muut Etsivät