Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025


Valveutui uros, viel' oli kuulevinaan jumaläänen, istumahan heti nous, ihotakkiin suorihe sorjaan, uuteen, pehmoiseen sekä vaipan valtavan otti, jalkoihin jalohohtoisiin sirot anturat pauloi, miekan, huolitetun hopeoill', olan ympäri vyötti, valtikan taattoisen, ikiaikaisenpa jo koppoi, noin sopavälkkyjen riensi akhaijein valkamaleiriin.

Viisaimmaksipa mielessään hän päätteli vihdoin Nestorin, Neleun poian, luo nyt lähteä ensin 18 tuon kera tuumimahan, mitä keinoa keksiä vielä vaaraa vastaan vois, periturmaa danaolaisten. Nousi jo vuoteeltaan, ihotakkiin suorihe sorjaan, jalkoihin jalohohtoisiin somat anturat pauloi; valtavan varrelleen tulenkeltavan leijonan taljan, maahan yltävän, heitti ja koppoi vartevan keihään.

Vanhus virkkaen noin ihotakkiin suorihe sorjaan, jalkoihin jalohohtoisiin somat anturat pauloi, soljin kiintäen varrelleen puki purppuravaipan kahdenlaajuisen, nukan pehmeän peittelemäisen, kärkevän, vaskitetun käsin koppoi valtavan peitsen, noin jo akhaijein riens sopavälkkyjen valkamarintaa.

Kuolematonten joukkoon astua julkenis en, suru mull' ylen suur' on. Vaan toki lähden, eik' ole Zeun sana kuuluva turhaan." Virkkoi veen kave korkea noin sekä huntuhun tummaan verhoutui ei tummempaa ole konsana nähty. Sitten suorihe tielle, ja tuulena-kiitävä Iris astui eeltä; ja aukenivat meren veet avotieksi; nousivat maalle ja liitivät päin sini-ilmoja taivaan.

Sorjan Ateenan kaupungin sotikansapa mailta aimon Erekhteus-valtiahan, jota muinen Athene, Zeun tytär vaali hän näät oli ruokkivan maaemon poika vei rikasaartehiseen hänet temppelihinsä Ateenaan; nyt, kehän täyttävin vuosin, hänt' yhä sulhot Ateenan palvoo, uhriks suo härät, lampaat nuo sotatielle suorihe, johtajanaan Peteos-uron poika Menestheus, joll' urost' ollut maill' ei vertaa joukkojen johtoon, ei hepourhojen, ei myös kilvenkantaja-miesten; vain kera kilpasi, vuosiltaan hänet voittaen, Nestor.

Suorihe noin tamineihin akhaijit laivojen luona, taistoon kyltymätön sinä keskell', aaluva Peleun; vastaan hankkihe taas kedon kummull' iliolaiset. Vaan ylihuipull' istuen Zeus monirotkon Olympon koolle jo kutsui kaikk' ikivallat; kullekin viestin vei hänen airuenaan Themis saapua Zeun asumukseen.

Sulho suorihe jälestä, ulos uksesta uhitti! Käsi käypi tukkahani, haparoivi hapsihini, tukat tuulelle jakeli, ahavalle anneksivi... "Mikäs neuvoksi minulle, mikä neuvon antajaksi? Teräksestä kengät teetin, paulat vaskesta panetin, joilla seisoin seinävieret, kuuntelin kujan perukset, kunnes viihtyisi vihainen, asettuisi ankarainen. Eikä viihy viimeinkänä, ei asetu aioinkana!

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät