Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Näin suuri joukko profeettoja onko Samariassa, vaikka sanotaan Ne kaikki tulleen surmatuiksi jo? SEDEKIA K:POIKA. Sa näkemällä etkö tietoa Niin varmaa saa, kuin kysymällä saat? AMARIA. Ma monta näen vaippaa profeetan; Mutt' onko vaipan alla profeetta, Sen ratkaisevi työ, mi ilmoittaa Profeetan voiman. SEDEKIA K:POIKA. Mitä työtä vaadit? AMARIA. Kadonneet lampaani siis neuvokaa!
Mutta kun tämä oli lähdössä, niin visiiri käski kahden oikeudenpalvelijan seurata häntä salaa, ja itse hän heitti hartioilleen vaipan ja hiipi varovaisesti roiston jäljessä. Tämä ei aavistanut mitään. Hän ajatteli vain sitä suurta rahasummaa, jonka hän matosta oli saanut ja läksi tyytyväisenä kotiinsa valmistaakseen itselleen iloisen päivän.
SUURSEPPO. Tuulen on tupia teillä, Myrskylintujen pesiä, Taivahisten armon alla, Tiellä maallisten vihojen. ILVO. Meille kaikki on elämä: Suru, rakkaus, vihakin Niit' elä kateile meiltä. Tässä vanhukselle vaippa Talven tullessa levätä. Asettaa vaipan vanhuksen harteille. SUURSEPPO. Soisin kyynelten lävitse Teille taivasta näkyvän, Yön pimeän kautta aamun. Minun on takomatyöni Ainakestävä, ikuinen.
USEAT. Pois tieltä! Tilaa! Syrjään! ANTONIUS. Kyyneleitä Jos teill' on, itkemään nyt olkaa valmiit. Tuon vaipan kaikki tunnetten. Ma muistan Ens kerran kun sit' yllään kantoi Caesar. Suv'ilta hänen teltassaan se oli, Samana päivänä, kun nervit löi hän. Kas, tuosta meni puukko Cassion! Kas, minkä teki reiän kade Casca!
Hän mietti hetken, katsahti papilliseen pukuunsa, ajatteli Arbakesta, värähti kauhusta, nosti katseensa natsarealaisen kirkkaaseen otsaan; siinä mies, joka on huolissaan ja tuskissaan vain hänen hyvästään, hänen pelastuksestaan. Hän kietoi vaipan ympärilleen niin että se peitti kokonaan hänen muun pukunsa, ja sanoi: »Vie minua, minä seuraan sinua.»
Hän ei nähnyt Cetheguksen tuloa, sillä hän oli äitinsä rintaan nojaten heittänyt kreikkalaisen vaipan yli päänsä, jonka piti pian kantaa raskasta kruunua. Kaukana näistä molemmista, huoneen avonaisen kaariakkunan ääressä, joka oli goottilaisten sotilaiden vartioimiin portaisiin päin, seisoi haaveileviin unelmiin vaipuneena nainen, vai oliko hän neito? hurmaavan, huikaisevan kaunis.
Silloin dervishi lähetti hakemaan sulttaanin omaa pientä poikaa, joka oli vain kahden vuoden vanha, ja vasta kun tämä ojensi molemmat kätensä isällensä, putosivat ikäänkuin suomut hänen silmiltänsä ja hän ymmärsi, että nuo seitsemän vuotta olivatkin olleet vain silmänräpäys. Hän kumartui maahan ja suuteli dervishin vaipan lievettä, ja dervishi laski kätensä hänen päälaellensa.
Sitten hän pyyhkäisi mustat kiharat ohimoiltaan ja painoi kovaa, kylmää terästä molemmin käsin hehkuvaan otsaansa. Vähän ajan perästä hän laski sen takaisin vaipan viereen arasti katsellen ympärilleen. Sitten hän meni akkunan ääreen ja katseli yön helmoissa lepäävää kaupunkia ja hurmaavaa kuutamoa. Hänen huulensa liikkuivat.
Silloin tunsin kahden käsivarren hiljaa ja hellästi syleilevän itseäni. Isäni se oli; hän kiersi ympärilleni lämpimän vaipan; hänen sylissänsä kohotin päätäni.
Bartholdus Simonis. Ja sinä rakastuit häneen! Ha! ha! ha! Anna. Minä luulin hänessä löytäneeni uneilmani sankarin ja samassa ehtineeni toiveitteni perille. Monet seikat yhdistyivät heittämään hänen ylitsensä mieltäni viehettävän vaipan. En tuntenut hänen todellista säätyänsä, jota kuitenkin syystä arvelin korkeaksi; oikean nimensä piti hän salassa. Bartholdus Simonis.
Päivän Sana
Muut Etsivät