Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Mutta Olintus pääsi pian tämän äkillisen kauhuntunteen herraksi, hän osotti oikealla kädellään Arbakesta ja sanoi syvällä ja lujalla äänellä. »Murhaaja on tuon ruumiin ääressä! Kuka on murhaaja? Astu esiin, egyptiläinen, sillä niin totta kuin Herra elää, minä uskon, että sinä olet murhamies!»
Käytävän toisessa päässä hänet otti vastaan orjatar, jonka ihonvärissä oli, vaikkakaan ei täysin afrikkalainen, niin kuitenkin tummempi häive kuin roomalaisilla. »Haen Arbakesta», Apekides virkkoi, mutta hänen äänensä vapisi hänen omissa korvissaankin.
Silloin muuan orjapoika astui varovasti huoneeseen. »Muuan nainen, puvusta ja häntä seuraavasta orjattaresta päättäen ylhäinen nainen odottaa alhaalla ja pyytää saada puhutella Arbakesta.» »Nainen!» hänen valtimonsa alkoi lyödä kiivaammin. »Onko hän nuori?» »Hänen kasvojaan peittää huntu; mutta hänen vartalonsa on solakka kuin nuoren naisen.» »Tuo hänet tänne», egyptiläinen sanoi.
Egyptiläinen Arbakes, kuulit syytöksen et ole mitään puhunut mitä sinulla on sanottavaa?» Joukon katseet olivat jo kauan tähystelleet Arbakesta, mutta vasta senjälkeen kuin tämä oli ehtinyt voittaa sen hämmingin, minkä Sallustuksen ja Kalenuksen yhtäkkinen ilmaantuminen oli hänessä synnyttänyt.
Hän katsoi ympärilleen varmistuakseen, ettei kukaan ollut näkemässä; ja sitten hän suuntasi tumman ja synkän katseensa pappiin sellaisin raivon ja uhkan ilmein, että jokainen, jota ei Apekideen lailla pyhä, tulinen into kannustanut, olisi sellaisesta katseesta sortunut. Mutta kääntynyt nuori mies kesti sen ja katsoi puolestaan rohkean halveksivasti Arbakesta.
Hän valitteli yhä, että niin suurenmoinen näky menee häneltä hukkaan ja syytti Arbakesta siitä, että juuri hänet oli valittu vanginvartijaksi, ja ennenkuin hän oli mietintönsä lopettanut, tuli Nydia tajuihinsa ja huokasi raskaasti. »Sinä huokaat, pikku sokea, varmaankin minun kovaa kohtaloani. Se hieman lohduttaa.
Preetori, älä niskottele tai saat siitä hengelläsi vastata keisarille. Minulla on pappi Apekideen kuoleman silminnäkijä todistaja. Tilaa! Väistykää! Antakaa tietä! Pompeijin kansa, katsokaa Arbakesta! Tuolla hän istuu. Tilaa pappi Kalenukselle!»
En tunne muuta vihaa tuota onnetonta murhaajaa kohtaan.» »Murhaajaa!» Kalenus toisti hiljaa ja jotakin tarkottaen ja tutkivasti tähystellen Arbakesta. Tähdet valaisivat kalpeina ja vakavina profeettansa ylpeitä piirteitä, mutta ne eivät huomanneet niissä mitään muutosta. Kalenus käänsi häveten silmänsä muuanne ja jatkoi nopeasti. »Murhaaja!
Orjat kirkuivat ja peittivät päänsä. Egyptiläinen itsekin seisoi kuin kivettyneenä, ja hehku valaisi hänen käskeviä piirteitään ja jalokivikoristeista pukuaan. Hänen takanaan oli korkea pylväs, jonka huipulla oli pronssinen Augustus-patsas, ja keisarillinen kuva loisti kuin tulessa. Glaukus seisoi uhmaten Arbakesta vastassa.
Ei kukaan enää ajatellut Arbakesta; jokaisen ajatuksissa humisi oma pelastus. Suin päin pakoon jokainen tunki eteenpäin. Armotta siinä tallattiin kaatuneet huutojen kirousten rukousten kaikuessa tuo suunnaton ihmisjoukko syöksyi lukuisia käytäviä pitkin ulos. Mutta minne paeta?
Päivän Sana
Muut Etsivät