United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
HOMSANTUU. Noin kiehunee kielesi vielä kerran pirun pihtienkin välissä. TOPPO. Ei, Risto, lähdetään pois. Tuolle myrkkyhampaalle ei kannata suutansa pieksää. RISTO. Jahka minä koetan. Kerttu kultani, kanamarjani, punakukkani, sokeritokkani, tule paiskaamaan kättä ja sano: pois vihojen vimmaukset, puhas siunaus sijahan!
SUURSEPPO. Tuulen on tupia teillä, Myrskylintujen pesiä, Taivahisten armon alla, Tiellä maallisten vihojen. ILVO. Meille kaikki on elämä: Suru, rakkaus, vihakin Niit' elä kateile meiltä. Tässä vanhukselle vaippa Talven tullessa levätä. Asettaa vaipan vanhuksen harteille. SUURSEPPO. Soisin kyynelten lävitse Teille taivasta näkyvän, Yön pimeän kautta aamun. Minun on takomatyöni Ainakestävä, ikuinen.
Sinussa kai virtasi niinkuin minussakin semmoisten veri, joissa oli vuosisatojen täytymys ja tyytymys, jotka olivat vieneet hallavuosilta voiton ja kestäneet vanhojenkin isojen vihojen kauhut: meidän on kestettävä näiden uutten, sinä sanoit, ennenkuin sorruit. Sinussa virtasi semmoisten vanhojen uskovaisten veri, sinä olit heistä tulos.
Hiihtäessään sitä suota, jossa Jouko viime kerralla markkinoilta palatessa oli tielle uupunut ja tainnoksissa hangelta tavattu, päätti Panu mielessään, että poika jo silloin oli papin valtaan joutunut, että oli jo kirkolla kiro tarttunut ja siitä siemenenä itänyt. Jos olisi varaus voimakas ollut, jos olisit sen taiat ja temput ja sen nostamain vihojen synnyt tiennyt, ei olisi haltuunsa saanut.
Täm' on isojen vihojen vaikea maa, Tämä Suomen ranta rukka, Täm' on tuhanten surujen tuttu maa, Täm' on syksyn surkea kukka. Miks vaalisin kukkaani värjyävää, Kait kohta sen hyytävi halla? Kait pian se jo kylmänä kimmeltää Sen tulevan talven alla.