United States or Lebanon ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kun astuimme näiden kahden suoran yksinkertaisen miehen kerrassaan alkuperäiseen asumukseen, jossa oli vaan pieni tupa ja hiukan suurempi etehinen, ja lausuimme tervehdykseksi "hyvää päivää" Saksan kielellä, ottivat he meidät ystävällisesti, jopa sydämmellisesti vastaan. Tuntui kuin olisimme tulleet vanhain tuttavain ja ystäväin luo.

Sillä sen sanon teille, ja täyttynyt totta se oisi: ette Olympoon ois, asumukseen kuolematonten, vaunuja kuunaan ohjanneet, jos vaajani iskin."

Vaan kun Aleksandron asumukseen ehtivät sorjaan, saattajanaiset toimilleen heti riensivät jälleen, ylhään kammiohon jumalainen vaimopa astui. Hälle jo istuimen hymyarmas toi Afrodite, kasvokkain asetellen Aleksandron kera; tuoliin istuutui Helene, tytär Zeun, jumalattaren tuomaan, poispäin katseen käänsi ja soimasi puolisoansa: "Vai tulet ottelemasta!

Suorihe noin tamineihin akhaijit laivojen luona, taistoon kyltymätön sinä keskell', aaluva Peleun; vastaan hankkihe taas kedon kummull' iliolaiset. Vaan ylihuipull' istuen Zeus monirotkon Olympon koolle jo kutsui kaikk' ikivallat; kullekin viestin vei hänen airuenaan Themis saapua Zeun asumukseen.

Ainoa paikka, mikä ei vielä ollut aivan valmis, oli asumukseen vievät pääportaat, jotka laveassa, valkoiseksi maalatussa, kumajavassa eteisessä mukavasti ja väljästi tekivät käänteen alakerrasta yläkertaan ja päättyivät ylhäällä himmeiksi hiotuilla, kuvioisilla laseilla varustettuun paraadi-oveen, sähkönappuloineen ja nimikirjoitusta varten varattuine posliinitauluineen.

Kun tytärt' ylhän Zeun rukouksillansa he palvoi, Hektor Aleksandron meni kaunoiseen asumukseen, jonk' oli itselleen kera taiturien tämä tehnyt oivinten, mitä silloin maass' oli rikkahan Troian; nää esipylvähikön, salin laati ja kammion sorjan Hektorin, myös Priamon talon viereen, kalliolinnaan.

Tämä huumasi uudelleen molemmat rakastavaiset: ja seuraavina päivinä, kun kuningas oli lähtenyt Tintagelista pitääkseen käräjiä Saint-Lubinissä, uskalsi Tristan, joka jälleen oli piiloutunut Orrin majaan, joka aamu keskellä kirkasta päivää hiipiä hedelmäpuiston läpi naisten asumukseen.

Ensin oli hän aikonut lähteä yksinään ja jättää lapsen kotiin, mutta tyttö oli tänäpäivänä ollut tavallista rajumpi ja vallattomampi, jonkatähden hän kuitenkin katsoi paremmaksi viedä hänet mukanaan, pitääkseen häntä silmällä, vaikka kohta se tulisi vähän hidastuttamaan hänen käyntiään. Tullakseen pysäyspaikan-kaitsijan asumukseen oli hänen käyminen miehensä vahtihuoneen ohitse.

Mutta elävä elämä vaatimuksineen poisti vihdoin nämä ajatukset. Kolme nälkäistä miestä odotti leipäannostaan, ja minun täytyi kiirehtiä vainajan nykyisestä asumuksesta siihen asumukseen, missä hän oli elämänsä päivät viettänyt. Illallisen jälkeen istuuduin palatsin portaille. Tähti toisensa jälkeen ilmestyi taivaalle, tuikkien kesän heikolla valolla.

Tosiaankin, samana iltana neiti Heleena, kun oli pukeunut kuiviin vaatteihin, meni vielä pastori Siipisen asumukseen. Kello oli jo yli kymmenen. Apulainen istui huoneessaan aivan yksin. Kovin joutui hän hämilleen, kun Heleena kalpeana ja alakuloisena astui aivan aavistamatta sisään. Elkää hämmästykö, pastori! pyysi tulija. En voinut olla etsimättä tänä iltana teitä.