United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Minä vannotan sinua", huudahti vanhus laskeutuen polvilleen, "Teoderikin tytär, jos voit, niin sano: olen." "Nouse", sanoi Amalasunta kääntyen synkkänä poispäin, "sinulla ei ole oikeutta tehdä tuota kysymystä." "Ei", sanoi vanhus levollisesti nousten seisomaan, "ei, ei enää. "Sillä tästä hetkestä alkaen en enää kuulu tähän maailmaan." "Cassiodorus!" huudahti kuningatar säikähtyneenä.
Sitä nämä »alkulähteetkin» minulle kohisevat. Voimakas sisäinen liikutus kuvastui Eilert Olsenin kasvoilla, ja hän käänsi katseensa poispäin.
Herra, älä anna meidän menehtyä rukoili hän sydämmensä syvyydestä. Jeesus, tule auttamaan meitä heikkoja lapsia! Meeri kietoi käsivartensa Helkan ympäri. Kiitos siitä, että muistutit minua Hänestä, joka yksin voi auttaa meitä tästä hädästä kuiskasi hän. Katso, minusta näyttää kuin savu vähän kääntyisi poispäin! Odotappas, eikö kuulukkin ääniä! He kuuntelivat kaikin jännitetyllä mielellä.
Johanna istui kynnyksellä ja katseli minusta poispäin; mutta kun kuuli minun sanovan sen, käännähti hän nopeasti ja kysäisi melkein iloisesti: Onko sinusta veisuu mieleen? Me jo sanoimme toisiamme sinuksi. Ensin oli hän teititellyt minua ja minä häntä, mutta vähitellen jäi se ihan itsestään pois. On, sanoin minä, sinun äänesi heläjää niin raittiisti ja tekee korvaan niin hyvää.
Kun säälivät kädet pyyhkivät lumen heidän vaaleilta kasvoiltaan, oli melkein mahdoton sanoa niin rauhaiselta näytti kumpainenkin kuka heistä oli syvempään syntiin langennut. Poker Flatin laki todisti samaa nöyrästi kääntyen poispäin ja jättäen heidät toistensa syliin. Mutta rotkon suussa löydettiin pataässä bowi-veitsellä iskettynä suurimman puun kuoreen kiini.
Oli vielä yksi kievaritalo, sitten Niemelän talo ja sitten se tuttu tie Niemelästä kotiin. Kievariin tultuansa hän tapasi Niemelän isännän jonkun muun seurassa matkalla poispäin. He eivät tunteneet häntä ensin, vaan katselivat pitkään ja urkkivasti. Täkäläisiä minä olen, sanoi Heikki, olen Vuorela-vainajan poika. Niemelä ällistyi.
Kun hän vain ajattelikin maassa makaavaa naisolentoa, alkoi veri uudelleen kiehua hänen suonissaan. Hän oli hurmahenki, ja Boleslav vihasi häntä. Tietämättä mihin aikoi poikkesi hän sivupolulle, joka vei vajojen ja mökkien välitse linnasaarelta poispäin ja päättyi aukeihin peltoihin. Niiden takareunalta häämöttivät metsät, siintävänä juovana reunustaen valkeaa tasankoa.
Ennen muinoin oli hän pahin huimapää koko läänissä; kaksi vaimoa ryösti miehiltä, piti laulajoita, itsekin lauloi ja tanssi kuin mies... Vaan suvaitsetteko ryyppyä? Päivällinenhän on jo pöydällä". Nuori tyttö, sama, jonka olin vilaukselta nähnyt puutarhassa, tuli huoneesen. "Kas niin, tässä on Olgakin", virkkoi Radilov, kääntäen päänsä hiukan poispäin. "Suljen suosioonne.
Tosin tuo hänen esiintymisensä tuskin oli muuta kuin ilotytön julkeutta, naisen, joka jo aikoja sitten oli vieraantunut kaikesta häveliäisyydestä. »On kai sinulla jokin huivi edes», sanoi Boleslav kääntyen poispäin. »On, huivi minulla on, villainen.» »Kääri se sitten ympärillesi.»
Tästä seurasikin, että kreivittären hyvä tuuli yhtäkkiä katosi; hän sai kovan hampaan pakotuksen, kääntyi poispäin ja tuijotti jäykästi ojaan.