United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta kun Jeesus kuuli, että Johannes oli pantu vankeuteen.... Valitsitko sinä tahallasi tuon paikan minua varten? Minä jatkoin siitä, mihin lopetin, kun te tulitte. Missähän lie jo aika menossa ... eiköhän pitäisi jo pannaksesi maata.
Ihmisen tosi elämä on perustettu tähän tietoon, ja semmoinen elämä ei tiedä mistään kuolemasta. Juhlassa oli läsnä muutamia pakanoita, jotka olivat kuulleet puhuttavan Jeesuksen opista ja tahtoivat hänen kanssaan siitä asiasta puhua. Kun opetuslapset tämän kuulivat, he pelästyivät. He pelkäsivät, että Jeesus antaisi itsensä ilmi keskustelussaan pakanain kanssa ja kiihoittaisi kansan vastaansa.
Sitten hän vihdoin laski kätensä siirtolaisvaimon polvelle, ja sanoi verkalleen: Jumala ei vaadi teiltä mitään sankaritöitä tullaksenne hänen luoksensa. Jos te tahdotte tulla hänen luokseen, niin on tie sinne yksi ainoa: omistakaa ensin Jeesus, ei ansaiten hänen armoansa jollakin teolla, vaan tunnustaen hänen lunastuksensa ja uskoen hänen ylösnousemukseensa.
Mutta en ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan, että teissä olisi noita merkkejä, jotka todistavat sielun uudestisyntymistä enkä liioin ole itse niitä teissä huomannut, yhtä vähän kuin niitä oli minussa tai jossain toisessa, ennenkuin Herra Jeesus sai näyttää meille turmeluksemme ja vapahtaa meidät synnin kahleista..."
"Sinä olet oikeassa, Bengt, minussa oli jotain lumottua, kesytöntä, ikäänkuin tumma metsikkö, missä ajatukset kulkivat uhkamielisinä ja hillittöminä... Ja kukapa tietää, mihin ne ajatukset olisivat minut johtaneet ... ne olivat kerran valloillaan ... ja lensivät ... niin, sehän on sama... Jumala auttoi minua sillä hetkellä... Jeesus kulki itse sieluni läpi ja silloin kävi siellä hiljaiseksi ja tyyneksi, ja Hän opetti uhittelevalle metsälinnulle rakkautensa ja vanhurskautensa salaisuuden..."
Hän ei usko mihinkään ihmeisin. Ja kun minä kerran kysyin, miten on ymmärrettävät Vapahtajan sanat: "totisesti totisesti sanon minä teille: joka uskoo minun päälleni, ne työt, kuin minä teen, hän on myös tekevä, ja suurempia kuin ne ovat, on hän tekevä; sillä minä menen Isäni tykö," vastasi hän, ettei näillä sanoilla tarkoitettu ihmeitä, vaan ainoastaan sitä, että se, joka Jeesuksen tavalla unohtaa itsensä ja elää valkeuden elämää, hän on samaa tekevä kuin Jeesus teki, ja vielä enemmän hän on tekevä, sillä Jeesus jo jätti tämän maailman, mutta muut jäävät vielä tänne elämään.
Jos et heti suoraan vastaa kysymyksiin, hyvä herra", jatkoi Bengt kääntyen Sveniin ja nipistäen häntä korvasta, "niin saat, niin pitkäsäärinen kuin olet, maistaa keppiä; haluatko?" "Bengt, Bengt!" huusi Ester. "Vaiti, Ester, syntiä ei saa hemmotella kuinka kohteli Herra Jeesus vaihettajia templissä?... Vastaa, Sven, tahdotko maistaa keppiä?"
Kun hän sinne siirsi mielikuvituksensa, niin he sielläkin samalla tavalla Huldan kanssa sylitysten, poskitusten olivat, liitelivät halki valkopilvien, läpi avarien sinisalien, jossa kohtasivat ystävällisiä, herttaisia ihmisiä, jotka heitä ihailivat ja seurasivat heitä, ja niin he edellä riensivät taas uusien pilvien sisäti ja siniaukkojen läpi säteilevään kirkkauteen, jossa taivaan loistavat joukot ympäröivät Jumalaa ja johon kaikki autuaat kokoontuivat, ja jossa heidät, Huldan ja hänet, Jeesus syliinsä sulki ja kaikki iloitsivat...
Mutta kun he yhä vaativat vastausta, ojensi hän itsensä, ja sanoi heille: »Joka teistä on synnitön, se heittäköön ensin häntä kivellä.» Jos nyt Jeesus olisi antanut toisen vastauksen ja sanonut heille jonkun rangaistuslajin, joka olisi lain mukaan ollut tähän rikostapaukseen sovitettava, niin kenen tahdon mukaan hän silloin olisi menetellyt?
Ihminen, joka etsi, anoi ja kolkutti, on löytänyt, saanut ja mennyt avatusta ovesta sisään! Ylistetty olkoon rakkautesi, Herra Jeesus!" Ester sulki nuoren tytön syliinsä, suuteli häntä sydämellisesti ja kuiskasi: "Olen niin iloinen, pikku Alma, niin iloinen sinun puolestasi. On niin suloista, kun löytää pohjan elämälleen!" Samalla hän ajatteli, miten ihmeellistä tämä kaikki oli.