United States or Tunisia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nuorukainen pysähtyi ja miltei väistyi taaksepäin; mutta kuitenkin hän tuli iloiseksi, ja sydän lensi vielä kerta tyttöä vastaan hänen loistavan katseensa kautta. Tyttö oli ääneti ja näytti olevan kahdella päällä. "Onko tämä sattumus, vai tuletko tahallasi?" kysyi Niilo. "Minä en tahdo että sinä sanot minua pahaksi," vastasi tyttö.
»En vielä», vastasi hän, »mutta minä olen erittäin nopea unhottamaan, David!» »Mutta yhden seikan huomasin aivan selvään», lausuin, »sen nimittäin, että sinä tahallasi vedit sotamiesten huomion puoleemme!» »Aivan oikein», vastasi Alan. »Niin olisi jokainen kunnonmies menetellyt. Sinä ja minä olimme viattomia.»
Kun rupesit toipumaan, toivoin tutustumista. Silloin matkustit pois. Melkein katkerana koetin sen jälkeen työntää sinut mielestäni. Sinähän jätit minut tahallasi kiusalla juuri kun olin tullut luoksesi. Siksi en tahtonut ajatella sinua enää. Mutta sitte palasit, ja tänään olet käynyt meillä. Mitä minä sanon siitä?
Näes, paitsi ettei peli tällainen juur' ilahduta: enkö melkein aina sult' enin voita, milloin häviän? Mua lohduttaakses tappioni jälkeen ain' etkö mulle pelipanosta takaisin lahjoita sa kaksinkerroin? SALADIN. Kas vaan! Siis ootkin, siskoseni, milloin hävisit, tahallasi hävinnyt? SITTAH. Sun anteliaisuutes, rakas veli, syy ainakin lie siihen, etten ole paremmin oppinut ma pelaamaan.
Mutta kun Jeesus kuuli, että Johannes oli pantu vankeuteen.... Valitsitko sinä tahallasi tuon paikan minua varten? Minä jatkoin siitä, mihin lopetin, kun te tulitte. Missähän lie jo aika menossa ... eiköhän pitäisi jo pannaksesi maata.
Nyt otti hän kahden kesken Elsan puhutellakseen ja sanoi: "Kuinka sinäkin viitsit olla niin kummallinen, vaikka sinun kehutaan olevan jumalisen tytön, että rupeat tahallasi toisen leipää polttamaan, luulisi tuota itsekunkin elävän omalla työllään, eikä tuppaavan toisen paikalle." "Mitä se on kun Katri puhuu? Olenko minä tupannut sinun paikkaasi?
Arvelin jo, että tahallasi minua välttelit. ANNA LIISA. Mitä sinä minusta tahdot? MIKKO. Kysymättäkin sen tiedät. Onhan äiti jo käynyt sinulle siitä puhumassa. ANNA LIISA. Sitten tiedät myöskin sinä, minkä vastauksen olen antanut. Saamme jättää ne asiat sikseen, turhaa niitä enää jauhaa, kun kerran olemme selvillä molemmin puolin. MIKKO. Ja niinkö luulet pääseväsi minusta helpolla? Ohoh!
Johanneksella on hyvä sydän, mutta joskus saattaa häntä kumminkin kaivaa se, ettei sinulla ole ollut niin mitään. Tules nyt tänne, ota tuo, mutta älä puhu kellenkään, keltä sen olet saanut, Sano, että olet sitä tahallasi salannut. Ota nyt!"
MATLENA. Vaan paleltuvathan ne, kun tulee talvipakkaset ja tuiskut. TOPRA-HEIKKI. »Pidän, pidän, pidän!» Ei, minä en osaa sanoa sitä niin suloisesti kuin Matlena. En vaikka. »Pidän, pidän, pidän !» MATLENA. Varsinko sinä tahallasi teet kiusaa, Topra? Tuon kun olisin arvannut, niin TOPRA-HEIKKI. Mitä niin ? MATLENA. Niin en sitä sanaa olisi suustani päästänytkään.
Hän ajatteli pitkää nuorta miestä, joka käveli, pieni, kivuloinen, mustapukuinen nainen käsivarsillansa, ja ajatteli saman miehen ankarassa myrskyssä ohjaavan pientä alustansa kallioiden ja luotojen välitse. Hän oli kuulevinaan taaskin kokonaisen keskustelun. Neiti punastui: Eugen Karlsen olisi luullut sinun ihan tahallasi kokevan saada häntä pauloihisi.