United States or United States Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kadulle tulia oli pitkä, laiha ja pystyluinen mustiin vaatteisin puettu mies, jonka pitkänveteisten kasvojen yläpuolella oli musta lakki, näppärästi yhteen liitetty monesta vaatekielekkeestä todellinen taideteos, kyllin ansainnut sen korkean paikan, minkä oli saanut. Mustapukuinen herra huomasi niinikään kadulla käviän, ja samassa huusi hän: "Nöyrin palvelianne, herra luutnantti!"

Huonetta valaisi lamppu. Sisällä istui mustapukuinen nainen otsa painettuna ikkunaruutuun, kuunnellen sateen surunvoittoista rapinaa. Hän säpsähti oven jysähtäessä kiinni, nousi ja kiinnitti tumman, säteilevän katseensa edessään seisovaan olentoon. Samassa tuokiossa kuului linnanpihalta säännöllisin väliajoin uudistuvaa rämähtelyä. Tornikello ilmaisi lyönnillään puoliyön ajan.

Mutta sattuupa Lappalaisten joukkoon jonakuna päivänä tulemaan mustapukuinen uudisasukas, jonka ilmestyminen ei heissä herätä iloisia tunteita. Heillä ei ole mitään hyvää häneltä odotettavana.

Hän epäili hetkisen, mitä tekisi, mutta meni sitten kalliilla turkkilaisilla matoilla peitetyn lattian poikki. Ovi oli hiukkasen ra'ollaan. Hän kurkisti huoneesen, ja kas, sen epäluulon, joka hänessä oli herännyt, huomasi hän toteutuneeksi. Huoneessa oli sama mustapukuinen mies, jonka äsken oli nähnyt käyvän linnanpihan poikki.

Mutta hän ei tule... Minä tunnen kurjan ihmissuvun... Hirtetty saa riippua kahdeksan päivää, neljätoista päivää, kuukausia, vuosiakin, kunnes ilmestyy uusi uhri ja hänelle huutaa: alas sieltä, anna tilaa minulle, senkin roikkusääri! Mustapukuinen nainen kiirehti ulos maantielle, eikä pysähtynyt ennenkuin törmäsi eräitä käsirattaita vasten, jotka olivat tien ohessa.

Ja everstiluutnantti vaipui syviin ajatuksiin, muistellen uudestaan mielessään aamupuolista kohtausta linnassa. Kuka oli tuo mustapukuinen mies, jonka hän oli nähnyt ja kuullut puhelevan kuningattaren kanssa? Niistä suosituskirjeistä häntä varten, jotka kuningatar sanoi lähettävänsä jesuiitti-kenraalille, päätti everstiluutnantti, että mies varmaankin oli jesuiitti.

Jos te olisitte pitäneet koiran kahleissaan, niin olisimme saaneet molemmat, vaan näinkin ollen, voitte, eversti Lasalle, toivottaa minulle onnea." Hän ojensi kätensä, sanoessaan näin, vaan toinen kääntyi äkkiä ympäri. "Kuulkaa, eversti Savary?" sanoi hän ja katsoi ulos ovesta. "Toussac on päässyt karkuun." Pitkä, mustapukuinen mies ilmestyi näkyviin.

He istuivat nurkassa kuiskutellen keskenään, nähtävästi aivan tainnoksissa rakkaudesta. Lähimpänä pöytää istui harmaapäinen mustapukuinen nainen, arvattavasti äiti: hän tuijotti keuhkotautisen näköiseen nuorukaiseen, jolla oli samallainen nuttu; hän tahtoi jotakin sanoa, vaan ei voinut kyynelien tähden: tuskin oli alkanut niin jo piti pysähtyä.

"Siinä saattaa selvästi huomata sen lemmekkään huolenpidon, jota hyvä Jumala on osoittanut Teidän Majesteettinne sielun pelastamisessa, kun hän jo niin aikaiseen on kehoituksen kautta tahtonut johdattaa Teidän Majesteettianne totuuden tietoon", lausui mustapukuinen mies. "Minäkin olen pitänyt tätä Jumalan välittömänä etsiskelynä", vastasi kuningatar.

Hän ajatteli pitkää nuorta miestä, joka käveli, pieni, kivuloinen, mustapukuinen nainen käsivarsillansa, ja ajatteli saman miehen ankarassa myrskyssä ohjaavan pientä alustansa kallioiden ja luotojen välitse. Hän oli kuulevinaan taaskin kokonaisen keskustelun. Neiti punastui: Eugen Karlsen olisi luullut sinun ihan tahallasi kokevan saada häntä pauloihisi.