Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Kun hän sinne siirsi mielikuvituksensa, niin he sielläkin samalla tavalla Huldan kanssa sylitysten, poskitusten olivat, liitelivät halki valkopilvien, läpi avarien sinisalien, jossa kohtasivat ystävällisiä, herttaisia ihmisiä, jotka heitä ihailivat ja seurasivat heitä, ja niin he edellä riensivät taas uusien pilvien sisäti ja siniaukkojen läpi säteilevään kirkkauteen, jossa taivaan loistavat joukot ympäröivät Jumalaa ja johon kaikki autuaat kokoontuivat, ja jossa heidät, Huldan ja hänet, Jeesus syliinsä sulki ja kaikki iloitsivat...
Valpur! Laulu loppui. Hän Ei liikahda. On kalvas, kylmä. Enää Ei hengikään. Tät' aavistin! Oi, Valpur On kuollut! Niin kuin Nanna Baldurinsa, Kuin Inker' Hjalmarinsa keralla Ja Elsa Aaken. Hänen sydämensä Surusta särkyi sulhon ruumiin ääreen. Uskollisuutta oi, kuink' olet suuri Sa Pohjan perillä! Tuoss' sylitysten Hengettöminä ovat nyt, mut hengin Yhdistyneinä luona Jumalan!
Elo autuasten tunteen täysi valta yksin on. Aatos vuoroon seisahtuvi heillä, Vuoroon vallatonna kauas väikkyy, Väikkyy tunteen tuottamilla teillä Tai myös aallokossa lemmen läikkyy Sen he tuntee vain, ett' aina, aina Sylitysten ois he autuaina. Maailmassa tässä Ihmis-elämässä Lemmen valta varmaan suurin on.
Noin parhaillansa kun istuttiin Sylitysten ja suudeltiin, Sydän sydäntä vasten kun sykkäili, Samat tunteet kun tunnettiin. Sinä silloin äkkiä irtausit Minun hellästä huostastain, Kävit murheelliseksi ja kyyneilit Ja huokasit, huokasit vain. Mitä mietit? Onnea meidän nyt Sinä äkkiä epäilit: Kesä hempein synkeän syksyn tuo Niin perhoni pelkäilit.
Itkee katkerasti. Sylitysten suistukaamme! TYTT
Mutta minä kärsin kuitenkin, jos näen sinun menettävän kalliimman ominaisuutesi. Suutelee. Eikö sinusta tunnu kuitenkin suloiselta istua näin minun rinnallani, sylitysten, kaulatusten.
Juhlapukuiset naiset ja herrat juovat kahvia parvekkeella. Avonaisten lasi-ovien läpi näkyvät useimmat puutarhamajassa olevat vieraat; sieltä kuuluu seuraava laulu: KUORO. Pois käykää joukkohon kihlattujen! Nyt on lempenne julkinen, vapaa, sylitysten nyt istua armastaen koko päivän voitte te suudellen; ei urkkijat teitä nyt tapaa. Nyt kaksin kauniisti haaveksikaa; lupa siihen on kaikkialla.
Siinä olivat molemmat kaksoset kehdossa sylitysten, siinä Rose, tuo rakas vainaja pienessä yöpuvussaan, siinä Ambroise ja Gervais alastomina ja painimassa ruohostossa, siinä Grégoire, siinä Nicolas, joka kiipesi puuhun hakemaan harakanpesää, siinä Claire, siinä kolme muuta heidän tytärtään, Louise, Madeleine ja Marguerite taloustoimissa tai ajamassa kanoja tai ratsastamassa satulatta.
Vastasi vakava sulho: »Veri minulla niinkuin seinä seisahtavi auvon aavistusta, uskallusta onnen uuden; sylitysten syöstään!» Verhot vaatteiden valahti; hetevesihin heilahti heleät varret, painui alle pinnan, nousi kohta päätä kaksi virran vienon kalvoon. Päätä kaksi kaunokaista, hyvä-hymyistä, auvon nuoren autuasta, unho-onnellista; katsoi taivahan sinehen, sukeltausi jälleen.
Kaikki neidot olivat hyviä ystäviä keskenänsä, nauroivat toisillensa, halailivat toisiansa ja istuivat toistensa kanssa sylitysten, mutta kullakin heistä oli erikoinen ystävänsä, erikoisia asioita varten, ja tuo erikoinen ystävä oli yleisenkin ilon aikana kullekin kalliimpi, kuin yleinen ilo ja hupi.
Päivän Sana
Muut Etsivät