Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. toukokuuta 2025
Nuo olivat kuuluisat ihmeitä tekevät pyhimykset, jotka siellä ja täällä seinämillä lempeinä ja autuaina panivat kätensä ristiin ja kohottivat päätänsä kullalle hohtavan kunniakehän alla!? Oi, Jumalan äiti, pyhä Jumalan äiti, pisara vettä! kuulin erään haavoitetun rukoilevan. Näin oli hän kenties jo useita päiviä rukoillut tuota kuuroa kuvaa. Oi, teitä onnettomia ihmisiä.
Aatos vuoroon seisahtuvi heillä, Vuoroon vallatonna kauvas väikkyy, Väikkyy tunteen tuottamilla teillä, Tai myös aallokossa lemmen läikkyy Sen he tuntee vain, ett' aina, aina Sylitysten ois he autuaina. Maailmassa tässä, Ihmis-elämässä Lemmen valta varmaan suurin on. Vaan memento mori! kuolo uhkaa, Lemmenkinpä voittaa kuolon valta Ethän ihmisparka oo kuin tuhkaa, Pelkkä laina kaiken tuottajalta!
Aatos vuoroon seisahtuvi heillä, vuoroon vallatonna kauas väikkyy, väikkyy tunteen tuottamilla teillä tai myös aallokossa lemmen läikkyy sen he tuntee vain, ett' aina, aina sylitysten ois he autuaina. Maailmassa tässä ihmis-elämässä lemmen valta varmaan suurin on. Vaan memento mori! kuolo uhkaa. Lemmenkinpä voittaa kuolon valta ethän ihmisparka oo kuin tuhkaa, pelkkä laina kaiken tuottajalta!
Kuin kaksi kukkasta lammin rannalla, joiden valkoiset ummut ujoina aukenevat toisensa edessä ja autuaina kumartuvat, valkoinen lehti valkoiselle värjyvälle lehdelle. Sydän liikkuu kultana, sulaneena ihanana kultana. Onko muuta oloa, kuin värjyä, tuntien sitä toista rinnallansa?
KAIKKIVALTA: Että me tietäisimme, mikä on Jumala. TUOMAS: Kuka tohtii sen sanoa tietävänsä? KAIKKIVALTA: Siksi täytyy olla niitä, jotka taistelevat hänen armonsa esille sydämestään. TUOMAS: Että te muut siinä ... autuaina ... lepäisitte? TUOMAS: Mutta onko sitten niin suuri synti tähdätä liian korkealle? Pitääkö. ihmisen aina maassa mataa?
"Vai niin? Tuossa saat vielä ja vielä". Autuaina syleilivät rakastuneet toisiansa. Pihlajapuu humisi siihen, ja metsästä kuului yörastaan laulu. "Kas niin, piisaa jo, tämä vielä, ja sitten mennään Marannan luo. Herra Jumala! Kuinka iloiseksi hän nyt tulee!"
Silloin meillä olisi taivas sydämessämme, silloin voisimme elää maailmassa yhtä iloisina kuin lapsi äitinsä povella, silloin voisimme yhtä tyytyväisinä ja autuaina levätä Jumalan isänsydämellä».
Kauniita kuvia näkivät he uneksiessansa, sillä he katselivat toinen toisiansa; autuaina tunsivat he elävänsä semmoista onnen päivää, joka ei koskaan saattaisi loppua, ja joka merkitsi itseänsä ijankaikkisuutta, koska he eivät myöskään tienneet, milloin se oli alkanut. Mutta semmoista onnellista lepoa ei suotu kaikille, jotka siellä sinä yönä lepäsivät. Ei ainakaan komisarius sellaista nauttinut.
Hyvät sielut taas pääsevät noihin ylhäisiin paikkoihin, joissa ehdoton puhtaus asuu, ja ne, jotka filosofialla ovat sielunsa puhdistaneet, ne pääsevät ylhäisimpiin ja kauniimpiin paikkoihin, joissa elävät autuaina ja ruumiittomina.
Keralla toisiemme Kentillä autuaina käyskelemme, Ja kuten, milloin tuulee, Kuiskaavan kuutamolla puiden kuulee, Niin mekin kuiskailemme Vanhoista muistoistamme, lemmestämme Ja valastamme, että yhtyisimme Kuin liekit ijät' yhteen sulaisimme. Muistoista menneisyyden Taas käänny, miete, taistoon nykyisyyden!
Päivän Sana
Muut Etsivät