United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hän kuunteli ääneti kuvausta semmoisesta maasta, jossa oli tuhansia saaria, tuhansia järviä, syviä, sakeita metsiä ja kesäisinä öinä valoa. Siellä ovat varmaankin kaikki naiset vaaleita ja kauniita kuin kuutamoinen ? tuumi Maria ja katsoi häntä silmiin.

Mutta minä en rakastaisi häntä enemmän, vaikka hän olisi likeisin omaiseni maan päällä," sanoi Lily innokkaasti; posket lensivät punaisiksi ja vedet nousi silmiin. "Ja hän on taiteilija maalari?" kysyi Kenelm. "Niin, ei kukaan maalaa niin kauniita kuvia kuin hän ei kukaan ole niin taitava, niin hyvä."

Te lupaatte kantaa sen ranteessanne?" "Niin, oikein!" huokasi Klairon. "Onhan se ranne-rengas. Tähän asti huomasin vain valo-kuvan. Nyt vasta nä'en, että se on kallis-arvoinen ranne-rengas. Seppele ihanimmista hohto-kivistä ympäröi korkean ystäväni kauniita kasvoja. Voi, miten ihanina nämät kivet kiiluisivat, ell'eivät ne ympäröisi tätä valo-kuvaa!

Wappu oli myös ääneti ja katseli ainoastaan silloin tällöin askarrellessaan Jooseppia, jota takan valkea valaisi. Hänen silmänsä hohtivat kuin tuliset hiilet valkean valossa, joka milloin leimusi kirkkaammin, milloin heikommin ja varsin oudosti kirkastutti metsämiehen kauniita ankaria kasvoja, jotta ne välistä näyttivät ystävällisille, välistä synkille.

Mutta maisteri Lahjan olivat kotvaseksi kokonaan kietoneet nuo nimismiehen viisi tytärtä, jotka kaikki olivat rivakoita kauniita neitoja punaruskeine hiuksineen ja hienoine, kauniine hiviöineen sekä perin vilkkaine, milt'ei tunnokkaine silmineen.

Onko Patria jo tullut? ONNEN HERRA. Se tuli tänä aamuna, aamurummun aikaan. Hurraa, me nuoret meripoiat! EEVA. Niin on. Minä kerran sain tuliaisiksi näin kauniita pikkuliinoja. Katsokaas. ONNEN HERRA. Onhan se kaunis tuokin. Mutta jos minä saan tuoda tuliaisia neitsy Elviiralle Neitsy Elviiralle! ONNEN HERRA. Saanko minä sanoa vain Elviiraksi?

Nyt vasta sattuivat kuninkaan silmät siihen pitkään, komeaan naiseen, joka oli hänelle maljan ojentanut ja vaikka kuningas Aadolf Fredrik olikin tunnettu uskollisuudestaan puolisoaan kohtaan, eroten siinä kohden surullisen kuuluisasta edeltäjästään, oli hänellä kuitenkin tarkka silmä huomaamaan kauniita naisia. Tyttäreni, esitti isä Larsson.

Tintagelin linnan takana levisi laaja hedelmäpuutarha, jota joka puolelta ympäröi tiheä pensas-aita. Siinä kasvoi lukemattomia kauniita puita, joiden oksat nuokkuivat hedelmien, lintujen ja tuoksuvien terttujen painosta. Sen kaukaisimmassa nurkkauksessa, aivan aidan paalujen luona, kohosi korkea ja suora petäjä, jonka mahtava runko kannatti leveää oksastoa.

Kyllä ovat kauniita.» »Ja entäs tuo hevonen, siinä on kalu että sen rekeen viitsii istua», lisäsi Jukke. »Kyllä on, kyllä on teillä, hyvästi on teillä. Kyllä sen näkee, että hyvästi on teillä», mukautteli ukko ja naskutteli suutaan vakuudeksi.

Olento loi samassa synkän ja totisen silmäyksen waimoon, nosti sormensa huulillensa ja sanoi "hiljaa! antakaa heidän olla!" ja wanha waimo säikähti hywin tyhmää käytöstänsä. Likitienoilla sairaita oli iso lasinen rakennus, joka oli täynnä kauniita, siistejä ja puhtaita lasi= ja posliinipurkkeja ja pulloja ja niiden seasta lemahteli hywältä tuoksuwa haju.