United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ihmisien wäärille luuloille emme woi mitään, mutta meidän pitää nöyrällä sydämellä kärsiä wäärä sorto ja wihamiehemme waino, niin kyllä kerran wielä asiat hywäksi tulewat, ja silloin ihmiset käsittäwät asiat oikeassa walossaan. Tämmöinen on minun mielipiteeni asiassa, wai mitä sinä ajattelet, Antti?" puheli waimo.
Ei koskaan ollut kukaan nähnyt eikä kuullut, että tehtailija olisi wiime aikoina kertaakaan puhunut waimollensa luotuista sanaa ja jos joku wieraista rupesi waimosta jotain hänelle puhumaan, waikeni hän puhumattomaksi kuin muuri; mutta yleiseen sanottiin, ettei waimo ollut parempaa ansainnutkaan, koska ei hän ollut oikein wiisas. Yhtä rintaa kehkeentyiwät poika ja tyttö aikaihmisiksi.
"En, hywät ihmiset, minä ole mikään ostaja; tunnettehan te minun tilani", sanoi waimo surullisesti. "Ostakaa kuitenkin! Meillä on sokea poika ja muitakin lapsia elätettäwinä, jotka nälissään huutawat leipää.
"Mene tuosta tiehesi woiwotuksinesi" sanoi mies ja kääntyi taas toiselle kyljelle. Kun waimo näki kaikki waiwansa turhaksi, rupesi hän hiljakseen itkeä nyyhkimään. Kuitenkin oli Longman herännyt waimon miestänsä herätellessä. Hän rupesi hieromaan silmiänsä ja tirkistelemään ympärillensä. Toinnuttuaan niin paljon, että hän tajusi, missä oli, alkoi hän kömpiä ylös. "Ohhoh, hoh, hoh, hoh!
"Se on hywä, Riitta kulta, minä tulen heti mutta hänen herruutensa kirjoittaa minulle waikka, Jumala paratkoon, en ole wielä joutanut sitä lukemaan loppuun ja ehkä lie synti käydä lounaalle ja pitää hänen herruutensa tärkeä kirjoitus lukematta." "On se sitte yhtä suuri synti jäähdyttää ruokakin pöydällä, ja kas se kuin hänen herruutensa!" "Hiljaan, hiljaan, waimo, seinillä saattaa olla korwat."
"Eipä tämä suden pesä taida olla niinkään huono", sanoi wanhempi waimo houris=päissään, hälisewällä ja sammaltawalla äänellä. "Suden pesä?! Miettiikö hän aloittaa wanhan wirtensä, palkinnoksi paljoista suurista waiwoistamme?" sanoi toinen tuwassa olewa waimonpuolen ääni. "Luultawasti on hän houriossa.
Sairas on nyt Heikkisi sekä sielun että ruumiin puolesta", sanoi Heikki, tarttuen waimoonsa syliksi ja purskahtaen itkuun. "No, mikä Jumalan tähden sinulle on tullut...? puhu sano!" hätäili waimo hämmästyksestä wawisten. "Kaikki on mennyt, kaikki on kadotettu", änkytti mies nyyhkimisensä seasta. "Woi onnettomuus...! Warastettu?!" sanoi waimo hätäyksissänsä.
Ei kukaan tarwitse paremmin lainakirjastoa kuin hän ja hänen laisensa. Tiedänpä warmaan senkin, etteiwät kaikki ajattele niinkuin hän", selitteli waimo innokkaasti. "No ... no... Tuntuu siltä kuin olisit oikeassa. Onpa ihme kun ei tuo asia ole minulle ennen selwinnyt! Minä koetan asiaa punnita tyynemmin", sanoi Heikki. Mitä Hanna sanoi olikin ihan totta.
"Woi kuinka mielelläni tekisin sinut terweeksi, kun waan woisin, mutta minä en ymmärrä mitään, eikä ole lääkäriäkään saatawissa", sanoi mies. "Minä olen tässä kuullut, että tämän pitäjän lukkari on näppärä saamaan apua yhteen ja toiseen wammaan; mitähän jos käwisit häneltä kysymässä. Kyllä kai se muutoinkin paranee, mutta ehkä paranisi pikemmin", sanoi waimo.
Täällä on meillä kaikkea yltäkyllältä, miksi ette syö ja juo mitä haluttaa? me emme kiellä teiltä mitään, sillä te olette niin hywä; te olette kowin laiha!" sanoi wanhempi waimo. "Laiha!" sanoi olento kummastellen ja loi samassa karsaan katseen heihin. "Se ei rikastu, joka herkullisesti elää. Tämä wesi on minulle kylläksi."