United States or Syria ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Odotatteko vielä mitään?" kysyi Bintrey. Obenreizer viittasi ruskeaan ovehen. "Kutsukaa heidät vielä kerta tänne", vastasi hän. "Minulla on vielä vähä sanomista heidän läsnä-ollessa, ennenkuin menen matkaani." "Sanokaa se minulle. En kutsu heitä enään." Obenreizer kääntyi maitre Voigt'iin.

Huone Capuletin talossa. KREIVINNA CAPULET. Miss' on mun tyttäreni! Kutsu häntä. IMETT

Kirsti ja Miranda tulivat ovelle katsomaan, ken huhuili, ja ensi silmäyksellä käsittivät tilanteen. "Kutsu pois koirasi, Miranda", huuti nuori Taavi, "niin tulen tästä vieraaksenne." "Se luulee, että aiot tehdä meille pahaa", selitti Kirsti; ja Miranda juoksi apuun iloisesti nauraen.

Hongat nuokkuu Imatralla, Luonto näyttää huokaavan, Pohjantähti taivahalla On kun silmä Jumalan; Kun se loistaa, Surut poistaa, Viittaa: tuoss' on kallis maa, Sykkimään mi syömet saa. Vesi kiehuu, koski pauhaa, Päilyilevät pisarat, Aalto aalloss' etsii rauhaa, Jylhät vuoret notkuvat; Vuoksi jyskää, Riehuu, ryskää, On kun jumalattaren Kutsu taistoon vapauden. Miksi makaat Suomalainen?

Sun äänesi, Herra, armahasti suo tuossa soinnussa tuntea! Soi, sävel pyhä, soi suloisasti kuin kutsu paimenen illalla!" Kun Sven oli lopettanut, juoksi hän Esterin luo, heittäysi hänen syliinsä ja purskahti itkuun. Esterkin itki ja silitti hyväillen Svenin otsaa, heidän kyyneleensä yhtyivät ja sielu suli sieluun ihmeellisessä onnessa, kaihossa ja riemussa.

Pysähdä syvyyden partaalla, silmää sinne alas ja katso meihin takaisin! KLAARA. Minä olen loppuun taistellut. Elä enää kutsu mua koettelemaan! BRACKENBURG. Sin' olet sekaisin, yö-synkkänä etsit sinä syvyyttä. Ei vielä ole kaikki valo sammunut, ja vielä monta päivää KLAARA. Voi! Voi sinua! Julmasti repäiset sinä rikki sen varjon, joka oli minun näköni edessä.

Kutsu miehet, käske naiset, Sano, ett' on kamppiaiset, Ett' on aika riemuita!" Emäntä nyt olvet laatii, Keittää, paistaa, höyryttää; Naapurit pitoihin vaatii, Toimi töitä pyörittää. Pidot alkaa. Vieraiks' entää joka henki, Suurempi kuin pienoinenki, Jolla vaan on kaksi jalkaa. Lup' on syödä, juoda, niellä Mielin määrin: Käskee antajat, ei kiellä. Vaan ei väärin Vapauttaan käytä kenkään.

Ja lupaan minä, suurella toimella ja huolella sen sinulle, minun rakas ja armias Margareettani, tulevaksi leskentilaksi laittaa. Toivoen minä kuitenkin, että me yhdessä monta vuotta, lapsiemme kanssa, tässä kauniissa talossa elää ja toimia saamme, kuin ei palvelus minua kutsu pois, joka, niinkuin nyt näyttäisi, ei pitkäksi ajaksi eikä myöskään pitkälle matkalle tulla mahda.

Hetki hetkeltä tuli minun vaikeammaksi pitää ajatuksiani koossa tai kiinnittää niitä siihen aineesen, joka niissä kaiken päivää oli liikkunut. En ollut koko vuorokauteen ruokapalaa haukannut, enkä puoleentoista vuorokauteen ummistanut silmiäni. Ja koko sen ajan olivat hermoni olleet tiukimmassa pinnistyksessä. Viimein tuli kutsu, ja minut saatettiin ensiksi sisempään kamariin.

KUNINGAS JUHANA. Arthurko elää? Joutuun paarein luo! Vihansa hehkuun vala tämä tieto Ja kuuliaisiks heidät taltuta. Suo anteeks, että kiihkossani koskin Sun muotoosi; mun vimma sokaisi, Ja silmä, verinäön harhaa täynnä, Sun näki häijymmäksi, kuin mit' olet. Ei, älä vastaa! Linnaani nyt kutsu Vihaiset loordit kiirehimmän kautta. Hidas on pyyntö, joudulla sit' auta. Kolmas kohtaus. Sama paikka.