United States or Tuvalu ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kuuleppas suloinen Suomi, Kansa nuori, kasvavainen, Savon ystävä sanovi, Haastatti paperipaita: Ulkomaat on mullin mallin, Euroopa e'estakaisin, Siell' on kansat kauhiasti Hajoittanna hallitukset. Eivät soi somasti virret, Laulut kaiku kaunihisti, Kun on riiat ristityillä, Kamppaukset kastetuilla. Liekkö piru pettänynnä, Häijy henki häirittännä, Etsimään elossa tässä Rikkautta ristitöntä.

Ja sitte se arvo ja mahti, jolla entinen papillinen virkasi sinua ympäröi. Entä sitte vielä sukunimesi kaiku! *Rosmer*. No, sukunimeni . Rosmersholman Rosmerit, pappeja ja upseereja. Korkea-arvoisia virkamiehiä. Moitteettomia kunnon miehiä jok'ainoa, suku joka pian kaksisataa vuotta on ollut täällä kihlakunnan ensimmäisenä. Rakas rehtori, minusta tämä on naurettavaa kuunnella.

Ja lintujen kanssa he kilvan Vapavirttähän veisaavat, Varahin ja iltasin hiljan Tuoll' ulkona tanssivat. He huutelevat hymyhuulin, Kuin Lemmetär armahallen, Ja virvaten vinkuvat tuuliin, Min kaiku kuin kantelehen.

Hän ei tuntenut tätä totuutta ainoastaan järjellään, joka älykkäästi tutki ja selvitti lain vertauskuvia, vaan koko olennollaan, tuolla käsittämättömällä, äärettömällä sielumme aatteella, joka on ikäänkuin kaiku näkymättömästä ijankaikkisuuden syvyydestä ympärillämme.

Saari oli puuton. Kuinkapa nyt maihin päästä? Turvaksi tuli huuto. Huuti kerran huikahutti neljällä äänellänsä. Kosken kuohut kahden puolin viskoi vyöryjänsä. Huuti toisen, kolmannenki pahemmin jo parkas, rantalehdot raikahti ja kaiku kauvas karkas. Virkkoi viisas mylläri: »Käy poika, katso, kuka virran niskassa huutavi kuin hampahissa hukan

Minun äitini on monta tuhannen kertaa sanonut: itse kelloja emme kuule, vaan se on kellojen kaiku, joka kajahtaa metsässä huoneittemme takaa, ja sehän on kuin kuulisi taivaasta soivan". "Niinpä kyllä, mutta lähtekäämme jo menemään", päätti Anni.

Ilta-aurinko lähetti viimeisiä vaaleita säteitään ikkunanpielelle, ja oli niin hiljaista, että hänen liikkeensä neuloessa melkein kuuluivat, ja lankarullasta, joka lattiaan putosi, kuului ikäänkuin kaiku.

Hyvällä omalla-tunnolla panevat he yhten runsaan veron toisensa perään sen köyhän kansan hartioille. Joku totinen isän-maan ystävä panee itsensä tätä vastaan, vaan hänen äänensä katoo sen antelian joukon seassa, niinkuin kaukainen kaiku. Sillä tavalla ei hallitus milloinkaan saa kuulla selvää totuutta, ja se taitaa joksikuksi osaksi antaa hänelle anteeksi ruunun rahaen tuhlaamisen.

"Natty, Nahkasukka, vanhus!" huusi hän kovalla äänellä, kääntyen joka haaralle. Ei kuitenkaan kuulunut mitään vastausta, paitsi hänen oman äänensä kaiku synkässä metsässä. Näin huutaen lähestyi Elisabeth vuoren reunaa yhä lähemmäksi, kunnes kuuli alhaaltapäin heikon äänen, joka tuntui ikäänkuin kättä olisi pidetty suun edessä ja samassa kiivaasti hengitetty.

Sillä hetkellä en voinut sanoa niin mitään hänen kertomukseensa, joka oli koskenut minuun syvästi, vaan istuin liikkumattomana ja tuijotin hehkuviin kekäleisiin sillä välin kuin hiljaisuudessa ympärillämme, kuin kaiku, kuuluivat ihanat, kehoittavat sanat: "se veli, jonka puolesta Kristus on kuollut". HANNA T