Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Sydänlohtua suloista, lemmen kaihon lääkitystä soittimesta saatuansa, otti koito kantelehen, kätki kainaloisehensa, painui kuusikon povehen oksat tieltä taivutellen, marjanvarsia varoen kulkiessa päin kotia taattovainajan talolle. Sinne kukkana katosi tytär Väinämöisen veljen, sinisilmä, kultakutri, kaihomieli Kanteletar. SALAMAIN KESKELL
Ei olleet ne luodut mulle. Mut jos sinun silmäsi tutkii vaan, voin laulaa ma laulun sulle kuin lauloin ma lapsen aikoihin kas, lauluna sujuu se paremmin ja kyynelet kuuluvat kantelehen. Niitä muuten ma ilmoita en. II. LAULU METS
Kun käki kukahtelevi, sanoin viisin virkkelevi, kulta suusta kumpuavi, hopea valahtelevi kultaiselle kunnahalle, hope'iselle mäelle: siitä naulat kantelehen, vääntimet visaperähän! Sanoi vanha Väinämöinen, itse virkki, noin nimesi: "Sain ma naulat kantelehen, vääntimet visaperähän. Vielä uupuvi vähäisen, viittä kieltä kanteloinen. Mistä tuohon kielet saisin, äänöset asetteleisin?"
Ja lintujen kanssa he kilvan Vapavirttähän veisaavat, Varahin ja iltasin hiljan Tuoll' ulkona tanssivat. He huutelevat hymyhuulin, Kuin Lemmetär armahallen, Ja virvaten vinkuvat tuuliin, Min kaiku kuin kantelehen.
Päivän Sana
Muut Etsivät