Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Hän uhmaa tuulia tuskassaan, hänen varttansa kuohut kaulaa, rajatonta hän huutavi rakkauttaan, taas lempeä vienoa laulaa, näy sankari ei, meri mahtajan vei, niin kauniisti kajavat veen yli itkee.
Ja toinen huutavi ratsulta: 'Ne haudan saakohot aalloissa! Jäljest' itse syöksymme sinne myös. Sinä, Hildebrand, heti täytä työs! 'Te kuninkaan keihään ja kypärän pelastitte mulla on enemmän. Hän avaa vaippansa: 'Povella näin valtaa goottien kannan ma. Te kruunun ja keihään saitte vain. On kuninkaan poika mun povellain. Minä kohotan nuoren Didrikin. Kuninkaana, laps, sua tervehdin."
Kai uhman nään, mut loistoon hän salaa huokaa! Te lempein väkivalloin mies luokseni tuokaa." On kuninkaan sana soinut, on vartiat kuulleet tään, He trubaduurin jo sisään tuo keskessään. Vait kirkkain otsin seisoo siin lauluniekka; On olalla kannel kuulu, mut vyöllä miekka. "Haa, valtaherraas vältät? ties hiipivä vuorille on, Miss' yöhön huutavi huuhkain, rajakreivi Raymond.
Saari oli puuton. Kuinkapa nyt maihin päästä? Turvaksi tuli huuto. Huuti kerran huikahutti neljällä äänellänsä. Kosken kuohut kahden puolin viskoi vyöryjänsä. Huuti toisen, kolmannenki pahemmin jo parkas, rantalehdot raikahti ja kaiku kauvas karkas. Virkkoi viisas mylläri: »Käy poika, katso, kuka virran niskassa huutavi kuin hampahissa hukan!»
On sallittu, vaikka se raunioita On jättänyt ympäri Suomenmaan, Ja vuoret jo vaikka ois hopeoita, Joit' uhrattu on sen tähden vaan! On sallittu vieläkin, vaikka lapset Maan huutavi tuhannet tuskiaan, Ja vaikka vanhukset valkohapset Myös tuhannet itkevi huolissaan: "On langennut lapsemme, oi, jos saisi Sen nähdä vieläkin nousevan! Oi, jospa löytyis, ken vapautuisi Maan vallasta vahvan sortajan!"
Kuva maahan romahtaa. Sen vartiat jo kuulee, kuulee koko Perman maa. »Nyt, toveri, päin tuuleen!» Seisoo hetken Thorer Hund. Vois immen viedä myötä? Kauhistuen katsellut tää sankarin on työtä. Huudot täyttää tarhan jo. »Kai keralla sa tulet?» Vait on impi ylpeä. »Vai vihainenko olet?» »Joudu!» Karli huutavi, »nyt tule taikka lähden». »Siunaan», kuiskaa Thorer Hund, »sua tämän työsi tähden».
Mut kuningatar hän linnass' yhä laulavi murheitaan: Pois, pois vapauttaja viel' on, ties, saapuuko milloinkaan! Oi saapuu, saapuu! Tuolla mies joutuen kiirehtii, Kypärästä välkkyvi päivä ja miekasta kuu sädehtii: "Pelastettava maan on äiti!" hän huutavi kansallen, Ja se soi kuni ukkosen ääni: "ken nyt mua seuraa, ken?" "Oi turhaa, pois on poissa!"
Mut kuningatar hän linnass' yhä laulavi murheitaan; Pois, pois vapauttaja viel' on, ties, saapuuko milloinkaan! Oi, saapuu, saapuu! Tuolla mies joutuen kiirehtii, Kypärästä välkkyvi päivä ja miekasta kuu sädehtii: »Pelastettava maan on äiti!» hän huutavi kansallen, Ja se soi kuni ukkosen ääni: »ken nyt mua seuraa, ken?»
Liian kauvan lausia hän sai jo. Kansa riehuu. Sydämessä kuninkaan myös vihan vimma kiehuu: »Kiini mies!» hän huutavi. Mies köysiin köytetähän. Tutkitaan ja tuomitaan, mut hulluksi löydetähän. Jälleen irti päästetään. Mut moni tuumii tuota: Tää on Puman pulmia. Hän Akkahan ei luota. PYH
Jo huutavi raittihisti, syyn virkkavi selvälleen: "Sinä Matti, sen päiväinen risti, lopun nyt sinust' oitis teen!" "Vai vartoa näin unes tähden ijänkaiken tässä mä saan! Sinä tietänet, milloin lähden jokapäivä ma ratsastamaan?" Ja tallista renki se pikaa nyt uljaan tuo orihin; hän ei nukkunut, siinä ei vikaa, heräs ehk' ylen aikaisin. Pää pystyss', ääneti aivan edes orhin ohjaelee.
Päivän Sana
Muut Etsivät