Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
EGLON. Sen uhrin teen, jos vaatii valtasi, Jos voitoks' on se. Mikä Moabia, Se minuakin onnistuttaa, ei Sen taikka tämän naisen suosio, Tuo hetken laina. Mutta, isäni! Jos Midian ja Moab irtauvat, Jos kaksoiskansa särkyy silloin syy Romahtaa sinun niskoilles, ei minun. BAALAK. Syyn kantaa voin, nyt seuraa neuvoani! Sun joukkoon rajamaille lähetän.
Sitä vaan, että lapsuudesta asti on minulla ollut jossain tässä semmoinen tunto, että kerran kaikki romahtaa alas, että siihen täytyy valmistua eikä saa elää noin vaan . Tietysti. Täytyy aina laajentaa rakastamisen kykyä, sanoi äiti. Ja kuinka minä olen voinut jättää Maijan ja ne kaikki! puhui Helena ajatuksissaan.
Ohimennen saamme siellä ja täällä vilahdukselta^ nähdä sinertävää merenlahdelmaa. Jatkamme kulkuamme siksi, kunnes tulee näkyviin vanha, rappiolle joutunut linnoitus, joka näyttää joka hetki aikovan romahtaa läjään. Joku vuosi sitten oli linnoituksen takana tori, jossa myytiin orjia. Semmoista paikkaa ei, Jumalan kiitos, enää ole.
Kuva maahan romahtaa. Sen vartiat jo kuulee, kuulee koko Perman maa. »Nyt, toveri, päin tuuleen!» Seisoo hetken Thorer Hund. Vois immen viedä myötä? Kauhistuen katsellut tää sankarin on työtä. Huudot täyttää tarhan jo. »Kai keralla sa tulet?» Vait on impi ylpeä. »Vai vihainenko olet?» »Joudu!» Karli huutavi, »nyt tule taikka lähden». »Siunaan», kuiskaa Thorer Hund, »sua tämän työsi tähden».
VILANDER. Se hyvä täti! MIILI. Herra Jumala, mitä se sisältää! Olen tänään mennyt naimisiin nuoren pehtorini kanssa. Onnellinen tätisi.» Onko se mahdollista! Hahahaha! No, nyt se romahtaa. Antaa tulla vaan. Katso tuolla ne lähestyy, ne mustat vuoret. Ne tulee yhä lähemmäksi ja lähemmäksi nyt tuo on aivan päälläni. Ai, kuin se painaa ai, kun se painaa!
ALBANIAN HERTTUA. Näkyy, että vielä tuomar' On taivahassa, joka joutuin kostaa Rikokset maan. Mut, Gloster-parka! hälle Toist' eikö silmää jäänyt? SANANSAATTAJA. Ei, ei yhtä. Tuo kirje, rouva kiireen vastuun vaatii: Se siskoltanne on. Tuo hyvä laillaan; Mut lesk' on hän, ja Glosterini luonaan; Romahtaa näin voi tuulentuvat kaikki Kirottuun päähäni! Mut tieto tuo se On hyvä sentään.
Kaikki muut tavarat, yksin ikkunat seiniltäkin, ovat kannetut pois ja kasatut korkeampaan paikkaan. Mutta kohta romahtaa alas huoneen alikerran kivinen päätyseinä ja se ei enää ketään naurata. Talo on pilalla, sillä vaikka se ei kokonaisuudessaan sortunutkaan, kun taaskin tuli vastaan kalliopohja, niin on pieninkin, vähän kovempi tuulen puuska päättävä sen päivät.
Tuolla romahtaa jo rakennus kokoon, täällä toinen pian peittää sankarin tulisen raunionsa alle. Eteenpäin rientää Klaus. Hänen märät vaatteensa höyryävät, hänen rintansa on savua täynnä; hänen järkensä juoksu on hetkeksi tauonnut. Askeleen ottaessaan on hän kompastua. Huoneista kadulle heitetyt ja kantajain puutteesta sinne palamaan jätetyt huonekalut estävät hänen matkaansa.
"Minä en voi sitä nyt auttaa", vastasi Norine, "kun hän sanoi nimensä, tulin minä aivan kankeaksi ja masennetuksi. Kyllä se todellakin oli hän, tunsithan sinäkin hänessä hänen isänsä, eikö totta? Ja sinä olet oikeassa, me emme tiedä mitään, ja me tunnemme nyt aina hänen uhkauksensa, me saamme nyt elää ainaisessa pelossa, että katto romahtaa päällemme."
COMINIUS. Näin Rooman hävitätte maata myöten; Perustuksiinsa romahtaa sen katto, Ja kunto, arvo, kaikki soraan peittyy Ja raunioihin. SICINIUS. Surman ansaitsee hän. BRUTUS. Nyt joko säilytämme valtamme. Tai menetämme sen. Siis julki tuomme, Nimessä kansan, jonka valtamiehiks Olemme valitut, ett' äkkisurman Ansaitsee Marcius. SICINIUS. Kiinni mieheen!
Päivän Sana
Muut Etsivät