United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Patroklon tykö riensi ja välkkyvän heitti hän keihään. Eetionin poika Podes oli urhoja Troian, voipa ja uljas mies, pitoystävä Hektorin parhain, jolle hän arvoa soi yli kansan miehien muitten; tuotapa vyöhön nyt Menelaos vaaleva heitti, juuri kun hän koki karkota pois; läpi tunkihe tutkain; kaatui mies rytinällä, ja ruumiin pois Menelaos piiriin kumppanien veti puolelt' iliolaisten.
Viihdy jo, laulaja, sie! Vait kuuntele vaisuna yöhön Myrskyä raivoavaa, miss' yli pääsi se käy: Oksia taittaa, kaataa puut, rytinällä ne ruhjoo, Raastavi viljelymaas, suojasi riuhtovi pois; Kuule ja nää tämä vait, kuni lintu, mi värjyen istuu
Kons' oli murtanut Patroklos rivit heilt' etumaiset, 394 laivoja kohti ne tunki hän taas, ei sallinut heidän karkota kaupunkiin, mihin mielivät, vaan välimaalla laivojen, virran myös sekä muurin korkean heitä vainosi, maahan löi, monen kuoleman kostaen. Ensiks iskun sai Pronoos; sivu kilven, kun povi hiukan paljastui, kävi peitsi jo tuima, ja herposi maahan mies rytinällä.
Osa toisensa perästä syöksin kokoon suurella rytinällä; tornia ja huippuja kohosi tulipatsaiden välissä, seisoivat huojuen muutaman minutin ja kaatuivat sitten, levittäen kaatuessansa ylt'ympäri tulisateen kipinöistä ja liekeistä.
Meni taasen päiviä kaksi, kolme ja läksivät veljekset miehissä metsään, kiiltävät kirveet olalla, mutta, kourassa vesuri, vanha katkennut sirppi, asteli viimeisenä Eero. Määrättiin huhdaksi avara, päivänkalteva ja tuuhea-mäntyinen mäki, jonka yläpuolella nähtiin korkea hongisto. Ja niinpä kasken kaataminen aljettiin: kirveet paukahtelivat, metsä kaikui, ja rytinällä kaatui mänty männyn hartioille.
Samassa sen ruumis jäykistyi ja sitten se rytinällä hyökkäsi mustikkapensaitten kautta kohti sitä paikkaa, missä kamala raato venyi verissään. Karhu kulki sen ympäri kahdesti, kuono ilmassa ja taas maatakin sivuten. Sitten se poistui siitä hitaasti takaperin alamäkeen, tuijottaen siihen silmillään ikäänkuin odottaen, että se nousisi ylös ja seuraisi häntä.
Noin kello kymmenen aikaan yöllä, palvellessani Mr Riachia ja kapteenia illallis-pöydässä, laiva törmäsi voimakkaalla rytinällä jotakin vastaan, ja me kuulimme huutoja. Molemmat isäntäni hypähtivät ylös. »Nyt ollaan karilla!» sanoi Mr Riach. »Eikö mitä sir», vastasi kapteeni. »Olemme vain laskeneet jonkun venheen yli.» He kiiruhtivat ulos. Kapteeni oli oikeassa.
Hän toki huomasi sen sekä kerkesi väistyä hiukan, mutta sen Amfimakhos, Kteatos-uron, Aktorin poian, 185 aaluva sai povehensa, kun taistoon juuri hän saapui; kaatui mies rytinällä, ja kalskuen soi sopavasket.
Maris ääreen surmatun silloin karkasi, kimppuun Antilokhon, veli kuoloa veljen kostamahan; vaan häntä sit' ennen ehtikin heittää hartiahan Thrasymedes, eik' ohi iskenyt keihäs, vaan kävi kainalovarteen, sen repi, raateli jänteet tullessaan terä tuima ja mursi ja murskasi luunkin; kaatui mies rytinällä, ja laskihe yö yli silmäin.
Ja totta tosiaan, juuri kun voi alkoi pihistä, avautui seinä taaskin kovalla rytinällä. Mutta tällä kertaa ei kaunis tyttö astunutkaan esiin, vaan suuri, musta mies, joka näytti hyvin ankaralta. Hän kosketteli kaloja sauvalla ja huusi kovalla äänellä: Kalat, mik' on toimenne? Ja kalat kohottivat heti päänsä pystyyn ja vastasivat: Käskyjäsi seuraamme. Seinä sulkeutui jälleen ja näky katosi.