United States or Cocos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hades vallitsi manalaa, pimeää ja kolkkoa kuoleman valtakuntaa, jossa hänen valtaistuintansa vartioitsi kolmipäinen Kerberos-koira. Manalan rajalla jaoksi pimeä Styx-joki, jonka laineiden yli Karon lauttasi varjot eli vainajain sielut veneessään, jos heidät oli asianmukaisesti haudattu maahan. Muista jumalista sanottiin useimpia Zeun lapsiksi.

Kaiken tään minä tarjoon, jos vihan viihtyä sallii. Leppyköhön on taipumaton vain tappava Hades: niinp' ikivalloist' ihmisien pahin kammotus onkin myös mua kuunnelkoon, joka oon ylivaltias kaikkein, myös joka vanhemmaks iält' itseni mainita mahdan." Hällepä vastasi näin hepourho Gerenian Nestor: "Miesten valtias, suur' Agamemnon, Atreun poika! Eip' ole halpoja lahjasi nuo, hyvitykset Akhilleun.

Vaan sinä, sen sanon, surmas saat sekä turmion mustan multa ja peistäni maistain maass' olet kohta ja maineen tuotat mulle, ja saa uveuljas sielusi Hades." Noin nimes Sarpedon, vaan peitsen saarnisen nosti Tlepolemos; yht'aikaa päin ase valtava kiiti sankarin kummankin; Sarpedonin peitsipä sattui kaulan keskeen; tunkeutui läpi vihlova tutkain, laskihe kuolon kaamea yli kaatuvan silmäin.

Uurnaan kultaiseen luut luomme, ne peittäen rasvoin kahteen kertaan, kunnes on myös minut kätkevä Hades. Kumpua ei kovin suurt' ole tällöin tehtävä vielä, vain parahultainen; ajan ollen sitten, akhaijit, saatte sen laajentaa, korotella te, jotk' elon maille jäätte mun kuoloni jälkeen luo moniteljojen laivain." Virkki; ja kuulivat kaikki he aimoa Peleun poikaa.

Käymäst' iliolaisia päin minut kyllä nyt estit, vaan sinut itsesi, sen sanon, surma ja turmio musta lyö tänä päivänä, saat tuta peistäni kohta ja tuotat maineen mulle, ja saa uveuljas sielusi Hades." Virkki, ja vinhaan pois pakojuoksuun käänsihe Sokos, vaan hänen kääntyissään heti selkään peitsen Odysseus hartiakuoppaan iski, ja rinnast' ulkoni kärki.

Vastasi vimmastuin heti maan järisyttäjä suuri: "Voi, kopeutt' ei moist' ole kuultu, jos korkea onkin! Vai mua sortais noin, joka arvolt' yht' olen ylhä! Kolmepa meitä on näät Kronos-taaton lasta ja Rheian: Zeus, minä itse ja myös manalaisten haltia Hades.

Kolmia pantiin kaikk', oma kullekin valtius suotiin, mullepa soi meren vaahtisen ain' asuakseni arpa, 190 taas ikihimmeän yön peri Hades, halliten siellä, taivaan tanteret Zeus, yläilmojen, pilvien piirit; maa jäi kaikkien yhteiseks sekä ylhä Olympos.

Tuima jos vaskeni vain käy rintaas, kohtapa tuotat, vaikk' ole kuinka sa aimo ja luottava kättesi voimaan, maineen mulle, ja saa uveuljas sielusi Hades." Virkki, mut nuhteli häntä Menoition urhea poika: "Noin mitä haastelet, Meriones, joka mies olet uljas? Veikkonen, iliolaisia eip' iva, ilkeä pilkka pois aja ruumiin luota; on maa mont' ottava ennen.

Hetken äänettömyyden perästä Petronius virkkoi: "Nielköön Hades kaikki kristittysi! He ovat täyttäneet mielesi levottomuudella ja hävittäneet kaiken elämänhalusi. Hades heidät nielköön! Sinä erehdyt pitäessäsi sitä oppia hyvänä. Jos se olisi hyvä, niin se tuottaisi ihmisille onnea, nimittäin kauneutta, rakkautta ja valtaa mutta kaikkia näitähän kristityt katsovat turhuudeksi.

Heidän mielessänsä kuvastaa Hades ja Hylä ja Demiurgit, mutta heidän aivoissansa vallitsee Kaos. Vaan sitä eivät he huomaa. Ja Kaos ei heidän päässänsä olisikaan, jos he sen huomaisivat." "Hänelle ei ole kelvannut vanha kunniallinen sukunimi", jatkoi provasti keskustelua itsensä kanssa; "se ei muka ollut tarpeeksi kansallinen. Ja nyt ei hänelle kelpaa papillinen puku papillisissa toimissa.