United States or Kenya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuuli soi kuin urut kotona Pognembinin kirkossa. Vangit makaavat äänettöminä. Yht'äkkiä nousee nuorempi kyynäspäälleen ja huutaa: Kaarle! Mitä tahdot? Sinä et nuku? En! Niin, tiedätkös, sano niitä tahdot, mutta nyt minä haluan rukoilla. No, rukoile sitten! Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimes, lähestyköön sinun valtakuntas...
Kun arpaa Euroopan ja Aasian hän äsken käsissänsä punniskeli, hän samanlaisna nähtiin seisovan. Kun viimein voiton päivä iltaan ehti ja verkkaan kääntyi historian lehti, hän oli hiljaisista hiljaisin. Vain silmissänsä, kylmissä kuin teräs, kuin varkain jotain välähti ja heräs: Mars, sodan tähti, yli Nipponin! »Sa David, korkealle sun nimes nostettiin!
CLOTEN. Halpa kuotus, Mua etkö tunne vaatteista? GUIDERIUS. En, ruoja; En liioin räätäliäsi, vaariasi; Hän teki pukus, puku tekee sinut. CLOTEN. Ovela roisto! Mun ei räätälini Sit' ole tehnyt. GUIDERIUS. Mene kiittämään Siis lahjan antajaa. Sin' olet houkka, Sua inhon lyödä. CLOTEN. Herjakieli, kuule Nimeni vain ja vavahda! GUIDERIUS. No, nimes! CLOTEN. On Cloten, konna.
Kaiken yötäpä näät polon Patroklon oli sielu luonani itkien, vaikertain, sydämelleni laski montakin toint'; oma häll' oli muotons' ihmehisesti." Noin nimes, itkuun nostattain halun haikean muissa. Vainajan vaiheilt' itkijät nuo rusosorminen Eos kohtasi koittaissaan.
Kumpikin pilviennostaja-Zeun tykö astuen jäi nyt vartoamaan; vihakatsett' eip' isä iskenyt heihin, sillä he seuranneet oli puolison käskyä joutuin. 156 Noin sanat siivekkäät nimes Iriin kuulla hän ensin: "Riennä Poseidonin luo, sana vieös, kiitävä Iris, näin sano tarkalleen, valeviestiä virkkelemättä. Tauota taistelemasta Poseidonin käske ja käydä joukkoon taivaisten tai veen pyhän aaltojen alle.
Mutta Topias läheni Simoa ja lausui kovalla äänellä: "Paljonko tahdot lisää rahaa, että luovut lapsesta niinkuin eronmyönnytyksessä seisoo? Suurenko summan tahdot? Sano!" "Kymmenentuhatta." "Kirjoita sitte vaan nimes; rahat saat paikalla." Simo istui jälleen kirjoittamaan ja painamaan sinettiään nimensä alle.
MENENIUS. Jos päällikkönne maininnut on Roomaa Ja ystäviään siellä, vannon ett' on Minunkin kuultu nimeni: Menenius. 1 VAHTIMIES. Viis siitä! Tiehesi Täst' ei nimes arvo Sua päästä. MENENIUS. Kuules, veikko: ystäväni On päällikkös; ma hänen urotöittens' Olen aikakirja, jossa hänen maineens' On suurennettuna ja verratonna. Siis, veikko, täytyy sinun päästää minut.
Noin nimes silloin mielessään kaikk' arvaten Hektor: "Voi, nyt taivahiset mua kuoloon kaiketi kutsuu! Vierell' uskoin Deifobon minä seisovan varmaan; mutta hän muurien suojass' on; minut petti Athene: Nyt liki totta jo lie, ei kaukana, kuolema kolkko, päänmeno pääsemätön!
»Voi teitä, kevätpuistot, te armaat, ihanat! Te nähkää vainaan kasvot, nää kalmankalpeat: Noin kuolkaa pois, noin kuiviin, te lähteet, vuotakaa, maat, tyhjiks, autioiksi vain jääkää aikain taa! »Ja voi sua, murhamiesi! Sa kirous laulajain! Veristen voittois maine se turha olkoon vain! Sun nimes jääköön unhoon, yön ikiuumentoon; kuin viime henkäykses, sun muistos haipukoon!»
Olisi kelvannut katsoa Siikalahden Mikkoa ja nähdä, miten myrkyllisesti hän silmäili Hautalaista. »Kyllähän se täällä tiettään ilman sun sanomattasikin, murehdi sinä vain omia sakkojasi!» vinkaisi Siikalahden Mikko. »Ei siinä sen valtakirjassa monta nimeä ole.» »No tottapa sun nimes edes on?» kuului joukosta. Syntyi naurunrähäkkä. »Ja kysymyshän nyt onkin vain siitä, otetaanko se pitäjään vai ei.