United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Raittius-sankarien puheet ovat yhtä mehuttomat kuin heidän limonaadinsa ja kaljansa". "Ja vesi, sano niin, puhdas vesi. Sahtia he eivät enää juo, he ovat älynneet siinä viisi prosenttia alkoholia". "Tervaa juokoot sitten, koska ei muu heille kelpaa; loiskis hyvät herrat!" Ja Tolttinen otti aika kulauksen sen asian päälle.
En kelpaa liikettä hoitamaan; koko olemukseni nousee vastarintaan, ja siksi paljon on minussa velvollisuudentuntoa, että tiedän oikeammaksi kieltäytyä tehtävästä kuin hoitaa sitä huonosti..." Bengt ei vastannut; hän nousi kiivaasti ja alkoi kävellä edestakaisin lattialla.
»Minä tarkoitan, että tahdon, kiinnittää mieleni häneen *itseensä*, äiti, niin ettei hän mitään sen mieluummin halua kuin saada puhua minun kanssani toimistaan, juuri siitä, mikä häntä huolestuttaa. Ja jos voin häntä auttaa, niin sitä parempi; mutta en minä varmaankaan siihen kelpaa.» Alette punastui ja vaikeni; hän tuskin katsoi tyttäreensä.
Nyt hän nauraa vielä päälle päätteeksi maistukoon aamiaisenne, hyvät ystäväni!» «Maistakaapa sitä meidän kanssamme!» pyysi Elise ystävällisesti. «Meillä on vallan tuoretta kotileipää tarjottavana tänään.» «Ei, kiitoksia vaan! Minä en pidä tuommoisesta kotitekoisesta. Se ei milloinkaan kelpaa, vaikka sitä aina kehutaan. Kotileipää, kotikaljaa, kotitekoista, kaikkea vielä.
Kas, kuink' on halvat hälle ihmiskeinot, ei kelpaa airo eikä purje hälle, vain siivet soutimiksi kaukorantain. Kas, kuinka hän ne taivahalle nostaa ijäisin sulin ilmaa halkoellen; ei muutu ne kuin sulat luonnon-luomat. Läheten meitä kirkkaammalta aina Jumalan lintu näytti tuo, siks kunnes sen valkeutt' ei silmä voinut sietää. Ma maahan katsoin.
No, sittehän on hyvin kaikkityyni. Vaan et ole kirjoittanut kirjaasi? Ja kuitenkin voit olla noin iloinen ja tyytyväinen? Sepä ei ole muuten sinun tapaistasi. Tarkoitan, silloin kun kirjoittamisesi käy työläästi. Siinä olet oikeassa. Sillä olen, näetkös, ennen ollut tyhmä. Ajatellessa liikkuu itsekunkin mielessä parasta, mitä hänessä on. Mitä paperille tulee, se ei isosti kelpaa. Sekö ei kelpaa!
Rukoilen, Kuningatar kaikkivaltaas ma vielä, että säilyttäisit hänen tunteensa tervehinä näyn sen jälkeen. Sun suojas voittakohon ihmisvaistot! Beatrice, katso, ja niin monta pyhää pyyntööni yhtyäkseen ristii kädet.» Ne silmät, joita Luoja lempii sekä rakastaa, rukoilijaan kiintyi, näytti, kuink' kelpaa hälle esipyyntö hurskas.
Samasta kattilasta ja pannusta olen heille antanut, kuin mitä on itsellemmekin pöytään tuotu. ILLI. Miksi he eivät siis meillä pysy? Mikä on viikon, mikä ei sitäkään. SUSANNA. Ja tuota sinä viitsit kysellä! ILLI. Ja kuinka meille juuri osuisi aina nuo kaikkein kurjimmat, raukat. Se on ihmeellistä se! Ei, se syy ei kelpaa! SUSANNA. No, mitäs sinä sitte luulet? Sanoppas nyt! ILLI. Hm.
Tuo kunnon ukko ajatteli aivan toisin siihen aikaan, jolloin itse asui pääkaupungissa, vaikka hän sitten on joutunut toisiin mietinnöihin. Kuitenkin on katsominen päästä mihin ihminen kelpaa, ja pääkaupunki on siis se ohja, jonka mukaan verrataan vaan onni.
Ei ole paperia, mutta eikö mahda sentään sana pitää, kun on minullakin todistajat? Torppa on ollut isälläni ja isän isällä. Joka sen metsään perkasi ja kiviaidalla ympäröitsi, tarvitseeko sekin vielä paperia? Se on sitten vaan niinkuin lupauksen päälle? Ei, ei se kelpaa. Kaikki pitää olla paperilla. Menkää nyt Kinturi ja tehkää pian sovinto isännän kanssa.