United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siis jalo maine mun voittaa suo seass' iliolaisten, tai pian viuhuva peitseni sult' oman henkesi ottaa!" Vastasi vaaleva noin Menelaos tuimana tuiki: "Zeus isä! Suott' ei noin sovi miehen kerskua kuunaan! 19 Vaan niin korskea ei ole leijona, ei leopardi, metsän karjunkaan sisu silmitön ei, jota suurin ylpeys paisuttaa sekä rohkea voima ja vimma, kuin ovat korskia nuo sotikuulut Panthoon poiat.
Hyvä herra, oi suo pien' almu nyt vaan; Sult' enään en kerjäile milloinkaan, Sua parkuni toisten ei kiusata saa, Pian suo Jumal' armonsa ja haudan maa! Voi mua Loviisa parkaa! Tuskin oli laulu loppunut, niin Robert kuningas huusi March'in kreiville, siinä pelossa että riita tämän ja Albanyn herttuan välillä jälleen voisi alkaa: "No mitä te nyt tuosta laulusta sanotte, jalo herra?
HOVINAINEN. Kyll' itkisinkin, jos se teitä auttais. KUNINGATAR. Ja minä laulaisin, jos auttais itku, Ja sult' ei tarvis lainaks kyynelt' ottaa. Mut vait! Puutarhurit jo tulee. Piiloon, Pois puiden varjoon! Muutteissa se uho On yleinen. Käy tuhon eellä tuho.
Ol' äsken toivos lempeä katse vaan Silmästä immen nyt tämän saatuas, Ylemmä nouse: pyydä ensi- Suutelo taivahinen ja hiuvu; Kun ruusukukkaa purppurahuulillaan Ei oo, jonk' autuus sult' imemättä jäi, Niin riennä pyytämään vaan uutta Hempeä paisuvan hunnun alta.
Voi tyttönen hupsu, miks miellyit niin Sima-suuhun ja kultiin kiilteleviin, Oli aarre kallihimp' itselläs: Sydän puhdas ja rauha sun mielessäs. Voi mua Loviisa parkaa! Se aarre nyt sulta jo vietiinkin, Väkisinkö kenties vai varkaisin? Osan ryösti hän sult', osan lahjoitit pois Meni kaikki, mi kallista ollut ois. Voi mua Loviisa parkaa!
GLOSTER. Tervehdi Hastingsia, sano, että Vanhoista hänen verivainoojistaan Huomenna suonta lyödään Pomfretissa, Ja pyydä, että mistress Shorelle Siit' ilosta hän antaa lisäsuukon. BUCKINGHAM. Niin, mene, Catesby; toimi taitavasti. CATESBY. Kyll', arvo herrat, visusti ja tarkkaan. GLOSTER. Sult' ennen makuutako tiedon saamme? CATESBY. Kyll' arvo herra, saatte.
HECTOR. Tuo huuto teitä huumaa, isä. Menkää, Rohkaiskaa Troiaa. Taisteluun nyt vaan! Ja illall' urhotöistä kerrotaan. PRIAMUS. Jumalain haltuun! Hyvästi! TROILUS. Haa! Kuulkaa! Nyt, Diomedes, varo itseäsi: Sult' otan rannuksen, tai menköön käsi. PANDARUS. Kuulkaa, prinssi, kuulkaa! TROILUS. No, mitä nyt? PANDARUS. Tässä on kirje teille tuolta tyttö-raiskalta. TROILUS. Anna, kun luen.
OTHELLO. Sult' en mitään Ma kiellä; mutta mull' on pyyntö sulle, Se täytä: jätä minut hetkeks yksin. DESDEMONA. Ma kieltäisinkö? En. Hyvästi, armas! OTHELLO. Hyvästi, Desdemona! Oiti tulen. DESDEMONA. Emilia, lähde. Tee mit' oikkus käskee; Mlk' olletkin, min' olen kuuliainen. OTHELLO. Olento armas! Hukka sielulleni. Jos en sua lemmi! Ja kun en sua lemmi, Palatkoon alkutyhjyys! JAGO. Mun herrani
Vaan polotellen Zeus näki urhojen haikean murheen, näin sanat siivekkäät jo Atheneen kääntyen lausui: "Lapseni, unhottuiko jo sult' ihan sankari uljas, ei osu mielees ollenkaan kuten ennen Akhilleus? Tuoll' yhä laivain luona hän istuu korkeakeulain, ystävätään yhä itkee; muut ovat atrian ääreen käyneet kaikki, mut hänp' ei ruoan rahtua maista.
Ja pappi näin: "Sult' isä, siunausta Mä pyydän. Lapses olen kihlannut"! "No, Herran nimeen! Jos vaan Tuoni musta Manalan hälle ei lie aukaissut!" Avulla Luojan! lääkkeet, nuoruus, lempi Sai terveeks neiden. Häätkin seuras jo! Tuo kaunis nainen, muita sävyisempi, On Janne-papin hurskas puoliso. Kaksois-veljekset.