United States or Bolivia ? Vote for the TOP Country of the Week !
DORSET. Hänt' älkää härnätkö, hän ei lie viisas. MARGAREETA. Vait, herra markiisi, te nokkaviisas! Nuor' arvonne on leima, tuskin käypä. Oi, jospa tuntis tuore aatelinne, Kuink' ilman sitä olisitte kurja! Ken ylhääll' on, saa monet puuskat kestää, Ja jos hän kaatuu, murskaantuu hän aivan. GLOSTER. Hyvä neuvo! Opiks olkoon markiisi! DORSET. Teit' yhtä hyvin koskee se kuin mua.
GLOSTER. Kirous, jonka isältäni sait, Kun paperilla sevit urhon otsan Ja silmäns' ivallas sait tulvimaan Ja niiden kuiveeks annoit liinan, jonka Rutlandin viattomaan vereen kastoit, Kirous, jonka katkeroiduin mielin Hän sinuun syyti, kohdannut sua ompi; Se Jumalan on kosto, eikä meidän. ELISABETH. Vanhurskaan Jumalan, mi syytönt' auttaa.
Mut mainitkaa te aika, arvo loordit, Niin minä herttuan puolest' äänestän: Hän, toivon ma, ei sitä paheksune. ELY. Paraiksi tässä tulee prinssi itse. GLOSTER. Huomenta, jalot langokset ja loordit! Min' olen ollut untelo, mut toivon, Ett'ei mun viipymäni tähden ole Tärkeitä asioita laiminlyöty.
GLOSTER. Noin käy, kun naiset hallitsevat miestä! Ei, kuningas sua Toweriin ei pannut, Ei, Clarence, puolisonsa, Lady Grey, Se häntä tähän turkkatuumaan työnsi. Hän, kuten tiedät, ja Antony Woodville, Tuo kunnon miesi, hänen veljyensä, Toweriin Hastingsinkin toimittivat, Jost' on hän vasta tänään irti päässyt. Meit' uhkaa vaara, Clarence, uhkaa vaara.
ANNA. Molemmat voivat pettää. GLOSTER. Ei silloin mikään taattu. ANNA. No, hyvä, tuppeen miekka! GLOSTER. Siis rauhan mulle takaat! ANNA. Sen saat sa tietää vasta. GLOSTER. Siis toivoako saanen? ANNA. Sen kaikki saavat, toivon. GLOSTER. Tää sormus ota multa. ANNA. Ken ottaa, viel' ei anna. GLOSTER. Niin kuin tää sormus sormeasi kiertää, Poveskin sydän-raukkaseni kietoo!
GLOSTER. Nyt nurpeuden talven meillä muutti Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi; Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset, Syvälle meren helmaan painui kaikki. Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme, Aseiden pirstat voitoksina riippuu, Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon.
ANNA. Soisin, että oisin, Niin että sinulle ma kostaa saisin. GLOSTER. Olisi mitä luonnottomin teko Hänelle kostaa, joka sua lempii. ANNA. Olisi oikea ja viisas teko Hänelle kostaa, joka miehein tappoi. GLOSTER. Ken, armas, sulta miehen vei, sen teki Paremman miehen hankkiakseen sulle. ANNA. Parempaa miest' ei hengi päällä maan. GLOSTER. On mies, ken paremmin kuin hän sua lempii. ANNA. Ken se?
GLOSTER. Onhan tuon kasvatus ollut minun huolenani; olen niin usein punastunut tunnustaakseni häntä, että jo olen siinä kohden häpyni kadottanut. KENTIN KREIVI. En käsitä teitä. GLOSTER. Mutta tuon pojan äiti hän käsitti mun hän; ja siitäkös hän paisui, ja sai kuin saikin pojan kehtoonsa ennen kuin vuoteesensa puolison. Hoksaatteko virheen?
GLOSTER. Suvaitsetteko tulla, ruhtinaani? Me käymme, lanko Buckingham ja minä,
Jalat kiinni! GLOSTER. Ystävä, Sua säälin; mut se herttuan on tahto, Ja hänt' ei muuttaa voi, ei hillitä, Sen tiedät. Puolestas ma puhun. KENTIN KREIVI.