United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt käsivarrellaan hän Akhilleun polvia kietoi; peitseen tarttui taas, sitä päästänyt ei käsi toinen, näin sanat siivekkäät rukoellen siinä hän äänsi: "Polvias kietoen sult' anon armoa, säästä, Akhilleus!
Kaatunut Ryssä makaa veressänsä Ja talonpoika hänen vieressänsä Syleilee tuota suuta suikkajaa! "Mies hiiteenkö jo sult' on mennyt järki!" Kapteeni karjaseepi ä'issään. "Ei, hyvä herra!" vastaa Jaakko Kärki, "Vaan veli syleileepi veljeään! Me, jotka ennen yhtä leipää söimme, Toisiimme äsken kuolon haavat löimme, Nyt sovimme jo rikoksemme tään."
Mutta on säysy Akhilleus, ei ole sappea, muutoin solvaus viimeinenpä se sult' ois, Atreun poika!" Noin hoki kansain pään Agamemnonin arvoa polkein Thersites; pian luo jumalainen Odysseus joutui, silmissään tuli tuima, ja lausein nuhteli kiivain: "Thersites, ikilörppö, jos onkin sull' iso ääni, vaikene, kiistelemään mikä kanss' olet valtiahitten!
Oi, jatka, kaikki lohtu huuliltas mun salli kuulla! Neuvoasi multa äl' ota pois! Oi lausu, mitä teen, jott' anteeks saada veljeltäsi voisin, jott' itse anteeks soisit mielelläsi, jott' omaan piiriinne mun lukea ilolla tahtoisitte taas? Se sano! PRINSESSA. Sult' aivan vähän vaadimme; ja sentään kai liikaa ehkä; meihin, ystäviis, sa luottaudu!
Näes, paitsi ettei peli tällainen juur' ilahduta: enkö melkein aina sult' enin voita, milloin häviän? Mua lohduttaakses tappioni jälkeen ain' etkö mulle pelipanosta takaisin lahjoita sa kaksinkerroin? SALADIN. Kas vaan! Siis ootkin, siskoseni, milloin hävisit, tahallasi hävinnyt? SITTAH. Sun anteliaisuutes, rakas veli, syy ainakin lie siihen, etten ole paremmin oppinut ma pelaamaan.
Sult' emme tahdo mitään, mik' omaa itseäs ei ole, kunhan vain ensin itses kanssa sovun saat. Iloksi meille oot, kun sull' on ilo, suruksi vain, jos vierot iloa. Ja joskin kärsimättömiks saat meidät, se sitä vain on, että auttaa sua on meillä mieli, mutta surulla näemme, ettei auttaa voikaan, ellet käy itse ystäväsi käteen, puolees mi kaiholl' ojentuu, eik' yllä sinuun.
OTHELLO. Jätä tuo. Hän tulkoon milloin tahtoo; sult' en mitään Ma kiellä. DESDEMONA. Uhraust' ei se ole; onpa Kuin pyytäisin sua käymään sormikkaissa, Pukeumaan hyvin, syömään vahvaa ruokaa Tai erityistä huolta pitämään Sun ruumiistas. Ei, kun on mulla pyyntö, Joll' oikein tahdon rakkauttas koittaa, Niinpä sitäpä on vaikea ja työläs Ja vaarallinen myöntää.