United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onhan hänessä kuitenkin enemmän miestä kuin luulinkaan! Ehkä jo pystyt korttiakin lyömään? TAAVI. En tahdo. PERTTI. Et tahdo? Mitä sinä lopuksi tahdot? Tahdotko että käännän sinut ylösalasin, pää ruohikkoon? Niin sinua pitelisin kuin vantusta vaan! 1:NEN TALONPOIKA. Kyllä se on hukassa, joka joutuu Pertin kynsiin! 2:NEN TALONPOIKA. Sellaiset sillä on käsivarret kuin rautaiset pihdit!
Samassa lähestyi myöskin hymyilevä jäntehikäs talonpoika uudessa liivissään, viheriäinen vyö vyöllä. Kristus on noussut, sanoi tämä säteilevin silmin ja siirtyessään Nehljudofin viereen ympäröitsi hänet erityisellä miellyttävällä talonpoikaishajulla ja kutkuttaen häntä kiharaisella parrallaan moiskautti häntä kolme kertaa keskelle suuta kovilla, terveillä huulillaan.
Hän näki kaiken tuon, joka oli hänelle niin tuttua ja johon kiintyi tuhansia muistoja tavalla, jota ainoastaan talonpoika tuntee, kun on elänyt somassa paikassa lapsuudesta vanhuuden päiviin asti.
Uskonnollisessakin suhteessa hän oli yhtä tyypillinen talonpoika: ei hän koskaan ajatellut metafyysisiä kysymyksiä, kaiken alkua, haudantakaista elämää. Jumala oli hänelle sitä mitä se oli Aragolle, hypoteesi, jota hän ei siihen asti ollut vielä tarvinnut.
Syyttömiä sanan varsinaisessa merkityksessä, niinkuin eräs myrkytyksestä syytetty nainen on syytön myrkytykseen, niinkuin tuo talonpoika, johon äsken tutustuin, on syytön tappoon, niinkuin eräs äiti ja poika ovat syyttömät murhapolttoon, jonka on tehnyt talon isäntä itse. Tietysti on ja on aina ollut oikeudellisia erehdyksiä. Inhimilliset laitokset eivät voi olla täydellisiä.
«Minä olen sen jo tehnyt«, sanoi Johannes. «Te olette talonpoika!« huusi kreivi yhä enemmän vihastuneena. Kaikki kamarissa olevat kokoontuivat heidän ympärilleen. «Jumal'auta, herrat!« huusi majuri ja hyppäsi kohoksi vihasta. «Minun luonani tämmöistä! Te olette, herra kreivi, häväissyt minun huonettani «.
Sen täytyy onnistua. Mitenkä? Täytyykö? Täytyy kuin täytyykin. Minä olen sanonut sinulle, että Kustaasta on tuleva joko kuningas tai talonpoika. Kumpi tahansa, sama se. Jos tahtoo tulla talonpojaksi, niinkuin minä, tulkoon vain! Mutta jos häntä ei enää halutakaan tulla talonpojaksi?
"Kiipeä tuonne ylös, kiivetkää, te perkeleet", vonkui hän, pudistellen miestä kaikin voiminsa. "Pelastakaa taloni!" Talonpoika astui askeleen ja toisen, nosti päänsä, viuhtasi pari kertaa käsillään ja huusi. "Kuulkaas herra!" Sitten hän tarpoi vähän aikaa paikallaan ja puikahti tiehensä. "Tikapuita tänne, tikapuita!" huusi Sletkin toisille miehille.
Minä talletan herran varalle ensimmäisen päättömän ja pyrstöttömän lohen, jonka saan, vastasi talonpoika. Mistä olet kotoisin? kysyi Paul, jota nuoren miehen reippaat vastaukset miellyttivät. Isokyröstä, jos oikein muistan, vastasi talonpoika. Oletko täällä omalla laivallasi? Tuuli on Herramme oma, laiva on enon ja toinen puoli lastia on minun. Kuka on enosi?
"Lörpötyksiä!" vastasi Randulf, "ei minulla ole juuri paljon tolkkua maksasta, keuhkoista, suolista, sisuksista, pernasta ja muusta romusta, mitä sanotaan meillä olevan vatsassa, mutta sen minä tiedän että se, joka on meren oma, kituu sairaana maalla; aivan niinkuin talonpoika oksentaa kuin kissa kun hän laivaan joutuu. Sepä on totuus vakaa ja järkähtämätön."