United States or Åland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Puolisoni on puhdas ja moitteeton kuin äsken satanut lumi. Minä olen syyllinen. Minä olen rikkonut uskollisuuteni, pettänyt vaimoni ja häväissyt avioliittomme häpeällisen kevytmielisyyden teolla. Vaimoni jalo vakuutus ei sallinut hänen enää puolisona elää rinnallani. Rangaistukseni on kova, mutta oikea.
Sinä et tiedä mitään siitä, että olet minua kalvanut, olet sydämmeni myrkyttänyt, olet minua häväissyt vasten silmiäni, minua olet tahtonut tallata jalkasi alle ja riistänyt minulta kaikki voimani". "Se mies, joka antaa voimiansa riistää, ei parempaa ansaitsekaan". "Anni, mene omaan itseesi, Jumalan tähden; ennen pitkää seisomme kentiesi toisen tuomarin edessä".
Siellä makaisin rauhassa järven pohjassa. Kaikki olisi lopussa. Kaikki tuskat ja vaivat. En tietäisi mitään enää. RIIKKA. Entä minkälaiseen tilaan olisit joutunut tulevassa elämässä? Herra varjele etkö sinä sitä ollenkaan ajattele, lapsi kulta? ANNA LIISA. Niin tulevassako elämässä? En tiedä . Mutta pois täältä. Pois, pois! Täällä olen tehnyt vaan syntiä. Olen häväissyt itseni ja muut.
Hän ei voinut enää salata itseltään, että hänkin yhtä umpimähkäisesti, mutta yhtä lujalla uskolla oli syyttänyt Esteriä. Hän oli luottanut omien lastensa pienimpäänkin sanaan, vaan Esterin puolustaessa itseään hän oli häntä häväissyt Jumalan ja ihmisten edessä.
Kuulkaa, sanoi Aadolf nopeasti, meidän maanmiehiämme on Amerikassa. Ruotsalaisia asustaa Delawaren luona. Heidän yhteiskuntansa on ankarasti taisteltuaan hollantilaisia vastaan sortunut kavaluuden ja ylivoiman kaksinaisen vallan alle. Hollantilaiset karkasivat äkkiarvaamatta uudisasutuksen kimppuun ja ovat nyt sen isäntiä. Ruotsin lipun on tuo rihkamakaupustelija häväissyt.
Nämä miehet silloin ottivat kiinni herransa ja veivät hänet sekä hänen veljensä, kädet seljän taa sidottuina, Klodvigin eteen. "Sinä olet", sanoi Klodvig muka hyvin vihoissaan kuninkaalle, "häväissyt sukuamme, kun annoit sitoa itsesi; parempi sinun olisi ollut kuolla." Ja hän halkasi tapparallaan vangin pään.
Se oli hänen järkähtämätöin päätöksensä, jonka hän uskollisesti piti kuolema-päivään asti, vaikka enoni teki mitä taisi saadaksensa häntä siitä luopumaan, sillä sammuttamatoin viha oli syttynyt hänen povessaan sitä rikasta talonpoikaa vastaan, joka hänen sisarensa oli häväissyt. Kuitenkin asumme me nyt sotamiehen töllissä.
Mutta tätä en voi kärsiä: sitä en voi! Minä lopetan elämäni, minä hyppään kaivoon, sen teen ihan varmaan Niin, kas tuossa äiti, nyt olet saanut kostaa. ANNA. Olenpa niinkin. JANNE. Me olemme häviössä. ANNA. Siltähän tuo kuuluu. JANNE. Ja siitä iloitsette, eikö totta? ANNA. Tiettyhän se. LAURA. En ymmärrä, että vielä häntä puhuttelet, vaikka hän niin meitä on häväissyt!
Häväisty ristisi on pyhä kiilto, Liattu polvinauhas ritar'arvo, Ryövätty kruunus kuninkuuden loisto; Jos valan tahdot uskottavan tehdä, Johonkin vanno, jot' et häväissyt. RICHARD. No, maailmaan, ELISABETH. Se täynn' on ilkitöitäs. RICHARD. Isäni kuoloon, ELISABETH. Elosi sen tahras. RICHARD. No, itseeni, ELISABETH. Häväisit itse itses, RICHARD. Siis, Jumalaan, ELISABETH. Jumalan herja pahin.
Elysée kuunteli hänen puhettansa vavisten läpi koko ruumiinsa. Poloinen kuningatar! Huomaamatta puheensa vaikutusta ystäväänsä jatkoi ukko Sauvadon: »Muuten voivat maanpakolaisemme varsin hyvin... Kai olette lukenut, kuinka Axelin prinssi on häväissyt itsensä Autinin puistokadun varrella tapahtuneessa jutussa?