Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. marraskuuta 2025


Hän ei ajattele mitään hyvää munkeista, ja hänellä on varsin ankara käsitys isän ja pojan keskinäisistä velvollisuuksista. Hän, tuo älykäs, ahkera, menestyvä talonpoika, pitää munkkeja laiskuri-laumana, jotka tuntevat luopuvansa mailman iloista, mutta usein vaan luopuvat sen velvollisuuksista.

Mutta meidän oli jo aika rientää, sillä pakoaan jatkanut rakuuna oli varmaankin ehtinyt jo venäläisten leiriin, josta epäilemättä heti lähetettäisiin vereksiä rakuunoita tai kasakoita paikalle. Palasimme siis miehissä kuorman luo, Juhon kiskoessa vankia perässään. Talonpoika oli heti ensi rymäkästä selvittyään pötkinyt metsään ja jäänyt sille tielleen.

Puheensa päätettyä puheenjohtaja kääntyi syytettyjen puoleen. Simon Kartinkin, nouskaa, sanoi hän. Simon kavahti hermostuneesti pystyyn ja poskilihakset alkoivat liikkua vielä nopeammin. Nimenne? Simon Petrovitsh Kartinkin, sanoi hän nopeasti, köräkällä äänellä, nähtävästi jo edeltäpäin valmistuneena vastaamaan. Säätynne? Talonpoika. Mitä lääniä ja piirikuntaa?

Eikö siinä ole kyllä, että hänen täytyy sitä koulussa oppia, jos hän elää noh, se ei nyt olekaan varsin luonnotonta, sillä kyllähän sitä joskus tarvitsee, mutta että sinä hänelle, pikku paronille, saatat puhua semmoista kieltä, jota joka talonpoika puhuu, se ei sovi. Etkö ymmärrä, että sitä kieltä hän oppii, jota äiti hänelle puhuu

YKSI TALONPOIKA. Hän ennen aikaan oli tietäjä. LALLI. Vai tietäjä! No niinpä niinkin!... Mitä suuhunsa Toi sylki sen hän sanoi; suurempaa En arvoa voi antaa puheellensa, Kas tässä Kitka talon parasta; Ei mointa juoda Tapiossakaan! SORRI. Miksi vaalenette? KITKA. Oi onnetonta! SORRI. Niin mikä Siis teitä vaivaakaan? KITKA. Jo kadotin toivon' isänmaani onnesta Ja pelastuksesta!

Talonpoika Pohjolainen! Mitäs mahtaisit sanoa, Jos sen joku toinen miesi ylösottanut olisi? Eipä hiiret hiiskahtaisi, Pentu haukkuisi perähän. Vaan se vaka Kalle Palmu, Jalo torppari totinen, Kysyi kyllä kiiruhusti, Tieusteli taitavasti Oikiaa omistajata Tieltä löyetyn tavaran. Kun sen kuuli kulkeneeksi, Heti kohta sai hevoisen, Jolla jou'utti jälestä.

TEEMU. Eräs mies, talonpoika, minä en sano kuka hän oli, mutta hänpä kaupunkitiellä kertoi minulle, että koska hän ensi kerran otti jalkaansa sinun tekemäsi saappaat, ja käytyänsä tuvasta tallin parsille havaitsipa mies, että toisesta saappaastansa oli antura pois; se oli, näetkös, jäänyt tielle tuvan ja tallin parsien välille. ESKO. Se on vale ja väärä puhe, jyrkästi väärä.

Tämmöinen rikos on edellytetty rikoslain 1455 luvussa. Johon nähden ja katsoen rangaistuksen täytäntöönpanoa koskevan asetuksen sen-ja-sen luvun määräyksiin talonpoika Simon Kartinkin, Jefimia Botshkova ja kaupunkilaisnainen Katariina Maslova katsotaan kuuluviksi piirioikeuden tuomiovallan alaisiksi valamiesten myötävaikutuksella.

Rauha? Niin, kun talonpoika on ampunut viimeisen nuolensa ja susi vienyt läävästä hänen viimeisen lampaansa, niin on heilläkin rauha keskenään. Mutta on se vain merkillistä ystävyyttä! No, niin; oli miten oli.

Asiansa ajoi siksi Suoraan Berends, niinkuin mies. "Maistasi", hän ärjyy, "näistä Luovu, minulle ne suo. Tieltä voimakkaamman väistä, Tapa viisahan on tuo." Talonpoika joutuisasti, Herran eessä paljain päin, Kumartaapi maahan asti, Vastaa herralle nyt näin: "Vieroittaa te ette saata Talonpoikaa tavastaan: Ei hän tahdo toisen maata Eikä luovu omastaan." Berends herra aikanansa Aina oli aimo mies.

Päivän Sana

raudalla

Muut Etsivät