United States or Canada ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta parhaimpana huvituksenaan piti Kirila Petrovitsh seuraavaa: Karhua kiusattiin nälällä ja suljettiin se sitten tyhjään huoneeseen köydellä seinään kiinnitettynä. Köysi oli niin pitkä, että se ulettui yli koko huoneen, paitsi vastakkaiseen nurkkaan, joka siis oli yksin vapaa hirmustuneen pedon hyökkäyksistä.
Armopaloilla pitä Martin Petrovitsh'kin rupeaa elämään. Ottavat tuosta leivän kuoren, jota koira on haistellut ja sitten siihen jättänyt, ottavat sen ja syö muka Martin Petrovitsh. Ha-ha-ha!" Harlow seisoi edelleen maahan tuijottaen ja jalat sekä kädet taarallaan.
Ja milloin Martin Petrovitsh vaan haluaa lähteä ajelemaan jonnekin, niin ei hänen tarvitse muuta kuin pyytää meiltä hevosta. Emme me sitä häneltä kiellä. Pyhäpäivinä, jolloin hevosilla ei ole mitään työtä, vallan kernaasti!" "Wladimir Wasiljevitsh!" virkkoi Eulampia kumeasti, ikäänkuin kutsuen häntä pois, liikahtamatta kumminkaan paikaltansa.
"Kyllähän se niin on", vastasi Martin Petrovitsh. Ei hänen kasvoistaan sentään olisi osannut sanoa että hänestä todellakin tuntui helpolta. "Nyt sopii ajatella sielunkin asioita ja valmistautua kuolinhetkeen, niinkuin tulee ja sopii." "Vieläkös sitä kättä niin kummallisesti panee?" kysäsi äitini, Harlow pani vasemman kätensä nyrkkiin ja avasi jälleen, kahdesti perättäin.
"Martin Petrovitsh, sinä makasit jollakin lailla pahasti kätesi." "Ei, hyvä rouva, ei se sitä ollut. Se oli varoitusta minulle. Se tietää kuolemaa." "Ja kaikkea vielä", yritti äitini sanomaan. "Varoitusta se on. Se merkitsee: o ihminen, ole valmis!
"No mutta hyvä ystävä!" huudahteli hän; "kävisit edes lääkärin luona, tai muuta koettaisit. Ihanhan sinä huudat minulta korvat lukkoon. Mokomakin pasuna." "Natalia Niholajewna! Hyvä ja armollinen rouva!" vastaili Martin Petrovitsh. "Enhän minä kulkulleni mitä mahda. Ja mitäs ne rohdot sitten minulle saisivat? Ajatelkaa toki itsekin! Paras on, että minä taas olen vaiti pikkuruisen."
"Mutta kuulkaas Martin Petrovitsh!" yritin minä kerran panna vastaan. "Ivan Wasiljevitsh Synkkää ei ole koskaan ollutkaan, vaan Ivan Wasiljevitsh Julma on ollut. Synkäksi sanottiin suurta Wasili Wasiljevitsh'iä." "
Oli kuulu karskista esiintymistavastaan. Kosatshkovski, Kiril, venäläinen kenraalimajuri, päällikkö Juuttaalla. Kulnev, Jaakko Petrovitsh, oli synt. 1764. Taisteltuaan Venäjän sodissa turkkilaisia, puolalaisia ja ranskalaisia vastaan hän saavutti mainetta Suomen sodassa venäläisten etujoukon rohkeana päällikkönä. Hänen johdossaan oli husaareja tai kasakoita.
"Koska en tahdo että mainittu kuolema tulisi äkisti minun päälleni, ennenkuin olen taloni toimittanut..." Tässä toisti Martin Petrovitsh sanasta sanaan koko sen puheensa minkä hän toissa päivänä oli pitänyt meillä. Olen hallinnut piisaa!" Martin Petrovitsh pani nenälleen pyöreät, rautasankaiset silmälasit, otti pöydältä toisen paperiarkin ja alkoi lukea. Omalla kädellänsä."
Kesät talvet kävi Martin Petrovitsh viheriästä verasta tehdyssä kasakinissa, jota kiinnitti vyötäisille tsherkessiläinen vyö; jalassa oli rasvanahkaiset saappaat. Kaulusta en nähnyt hänellä milloinkaan, ja mihinpä sen olisi sitonutkaan? Hän hengitti pitkään ja raskaasti kuin härkä, mutta astui hiljaa.