United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !


Itku pyrki ääntä sortamaan, kun hän uhkaili: Minä hoidan ennen vaikka yksinäni koko karjan, ennenkuin Vapun kanssa. Menköön vaan ja pitäköön... Antaa mennä, antaa mennä, enhän minä sillä, rauhoitteli Auvinen lähtien pois. Hänelle oli keskustelun aikana selvinnyt syy, miksi Aliina pyrki piian töille, ja hän kiroili mielessään omaa itseään, kun piti tuollaisia juttuja olla, jotka pilaavat kaikki.

Juho nostaa hänet syliinsä ja koettaa lohduttaa, kun hän itkee, itkee, itkee... Esteri heittäytyi sohvaan kasvot patjaa vasten. Hän koetti pidättää itkuaan pelottelemalla itseään, että täti tulee! Mutta itku purkautui kuitenkin, ja hän antoi sille täyden vallan. Tulkoon täti! Sanoo, että täti ja forstmestarinna ovat ryöstäneet häneltä hänen isänsä, koko hänen onnensa ja elämänsä.

Mutta tämä vastaanotto nyreytti heidän entisestäkin arkatuntoista mieltänsä, ja Lotalta ei ollut itku kaukana. He istuivat erillänsä muista ihmisistä ja odottivat.

Kauan aikaa hän kulki löytämättä mitään tietä, ja itku, joka vähän väliä oli kohoomaisillaan hänen rinnassaan, tukehtui äkisti pakkasessa ja yksinäisyydessä raukka! hän ei paljon tuntenut ihmisiä ja vielä vähemmin Jumalaa, ja ihminen ei voi itkeä vallan itsekseen täytyy olla joku, joka ottaa vastaan.

Ei näet pidetty yksiäkään hautajaisia, joissa ei mustaa Marannaa olisi ollut surevain joukossa, ja saarnan aikana ja ruumista siunattaessa, pienenkin lapsen haudalla, itki hän niin katkerasti, kuin olisi ollut likeisin sukulainen, mutta sittenpä hän kotimatkallaan olikin erinomaisen hilpeällä mielin; tuo itku se näkyi hänelle olevan oikeata helpoitusta.

Ja itku pulppusi tuon kunnon jättiläisen kurkkutorvessa. Palatessaan Suruttomaan kuuli Paul kummastuksekseen, että vanha Larsson oli noutanut kapineensa, palataksensa Pohjanmaalle. Ukon laita ei ollut oikein. Hän oli ollut koko yön poissa, ja palattuaan hän oli ikäänkuin hourioissa höpissyt, että häneltä tahdottiin varastaa jokin suunnaton aarre.

»Itkemäänmatki hän, koettaen tehdä äänensä niin pilkalliseksi kuin suinkin. Mutta se onnistui huonosti. »Itkemään», uudisti Hautalan Janne. »Kyllä täällä on itku veri vieras ja pelosta ei ole kuultu puhuttavankaan.» »Mutta me opetamme niitä tuntemaan aina aanpuustavista alkaen.

Nyt olisi hän voinut katsella sitä kuinka kauan tahansa, nyt ei hän enää pelännyt, että se tuo hänelle muistoja pettyneistä toiveista tai herättää kaipausta milloinkaan toteutumattomista, niinkuin niin monta kertaa ennen, kun hänen itku kurkussa ja sydän pakahtumaisillaan täytyi yht'äkkiä paeta pois tässä istumasta.

BILEAM. Vaan välittävät Ja palvelevat aavistamattaan Suurt' aatetta ja suurta tarkoitusta. BAALAK. Selitä, aamun mies! En ymmärrä. BILEAM. Kuin itku, nauru, viha, himoisuus, Niin rakkaus ja muutkin tunnevirrat, Ne sydän sydämmeltä tarttuvat, Etäältäkin sen herkemmin, jos veri On vielä nuori, palava ja herkkä. BAALAK. Käsitän, että himo siittää himon. BILEAM. Ja lempi lemmen, siinä tarpeeksi.

Kamalasti valittaen koetti ori vielä juosta eteenpäin ja tallasi sisälmyksiään jotka roikkuivat maassa ja pala palalta jäivät kavioiden sotkemana jäljelle. Tappelijatkin sen jo huomasivat ja kiintyivät katselemaan. »Tpruuhuusi muuan nuori poika, joka itku kurkussa lähti tappelun kuohinasta yllättämään kiinni kaunista hevostaan.