United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan jos nyt kerran pidän suuret pidot, pitää meillä olla komeasti kuin muillakin ja seuraus siitä näkyy pitkässä rätingissä, jonka saa kuitata ainoastaan hullutuksista niin, pahemmista kuin hullutuksista, sillä ystävämme voivat huonommin tuommoisen atrian jälkeen".
Sen itsekin tiedät, millainen hän on mieleltään, kova, korskea tuiki. Vaan sinä auvollisten kanss' ala atria runsas; kohtapa kuuleva liet kera kaikkien kuolematonten, meille mit' uhkailee hän häijyjä. Ei, minä luulen, kaikkien riemu se lie, ei ihmisien, jumalainkaan, vaikka nyt atrian mielissään moni nauttia mahtaa."
Vanhukset läksivät illalliselle, joka syötiin iloisella mielellä. Atrian jälkeen poltettiin vielä yksi rauhan piippu, ja sitte saattoi vapaaherra provastia sillalle kosken alle ja vielä kappaleen matkaa edelleenkin pappilan porttia kohti.
Kons' oli kumpu jo luotu, he lähtivät taas sekä sitten suuriin, kuuluihin surujuhliin atrian ääreen kertyivät Priamon jumalaisen valtiaslinnaan. Noin jalot vietettiin hevonsuistajan Hektorin peijaat. ILIAAN SELITYKSI
Hänen siellä hän istuvan keksi, kumppanit syrjemmäll' oli muut; vain kaks oli luona, sankari Automedon, vesa Areen Alkimos vielä, palvelutoimessaan; hän ol' atrian päättänyt juuri, syönyt, juonutkin; poisviemätön viel' oli pöytä. Huomaamattapa luo tuli valtias vanha ja kietoi polvet Akhilleun, suudellen kädet suullehen nosti julmat, murhaiset, monen poian riistäjät hältä.
Syötyämme yksinkertaisen atrian nautimme hetkisen lepoa, kunnes päivän kuumin aika oli ohi. Jälkeen puolenpäivän teimme pitkän kävelyretken ympäristön vuorille. Länteen päin kaupungista, aivan sen läheisyydessä, kohoaapi eräs jotenkin jyrkkä vuori.
Mies pellon vakoopi, Vakoon jyvät kylvääpi. Atrialle läksi mies, Linnut tehtävänsä ties, Sissivät nyt sirkkuset, Vakoilivat varpuset. Söivät hekin atrian Runsaan sekä makian. Pikku pajutuikkinen Nokki myös jyväsen, Kadehtien katsoit muut, Kohti lensit, auki suut, Pajulinnun käärivät, Veriseksi pieksivät.
LADY MACBETH. Noin ei tuommoisista Saa tuskitella; voipi tulla hulluksi. MACBETH. Ma luulin äänen kuulleeni, mi huusi: "Herätkää! Macbeth unen murhaa!" unen, Tuon viattoman, joka huolten vyhdet Sekavat suorii, päivittäisen kuolon, Työn raittiin peson, sielunhaavain voiteen, Tuon luonnon toisen atrian ja parhaan Elämän juhlaruoan. LADY MACBETH. Mitä puhut?
Pöydässä ollessa levättiin sohvalla vasemman käsivarren nojassa, jota pidettiin tyynyntapaista aluista vasten. Ennen atrian alkua pyhitettiin jumalille juomauhri: se oli muinaisajan ruokarukous. Vieraat koristelivat itseään ruusu-, myrtti- ja orvokkiseppeleillä. Juhlatiloissa esiytyi huilunpuhaltaja- ja tanssijanaisia.
Hän sai, kuin kerjäläinen, elää rakkauden rikkaalta pöydältä putoavista muruista, kun hänen tyttärensä sen sijaan tuhlasi kreiville koko atrian.