United States or Turks and Caicos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tuon näki vimmastuin Paris, sortuvan Harpalionin, maill' oli paflagonein näet tää majaystävä hälle; 661 tuimana laski hän jousestaan väkävaskisen nuolen.

Vaippaan tarttuen kaunoiseen nyki kutsuja hiljaa, noin nimes, eukon tuon ikivanhan hahmoa kantain, kehrääjättären, maill' Lakedaimonin hälle jok' ennen kauniit langat laati ja suosikkins' oli parhain; näin hänen hahmossaan Afrodite, Zeun tytär, haastoi: "Joudu, Aleksandros sua kutsuu, käy kotisuojiin!

Glaukos käänsihe, tuo Lykian lujakilpien päämies, ensimmäisenä päin sekä aimon kaasi Bathykleen, Khalkonin pojan rakkaan, joll' osa, onnikin ollut runsain Hellaan maill' yli myrmidonein oli muitten.

Filosohvi, suuri viisas, Plato laittoi ensimmäisen Akatemian, aloitti Kreikanmaalla mainiolla; Osti maata maksun eistä, Akatemolta lunasti, Johon koulunsa kohensi, Alusti akatemian. Siitä saivat sitte muutkin, Alkunsa akatemiat. Saksan maill' on ennen saatu, Sitte Ruotsissa ruvettu, Viimein saatu Suomessakin Jo sija sille nimelle.

Halu meillä on varjojen saarehen, Se meidän yhtyä antaa Maill' unhon tähtien tuikkesen, Ja henkäyksemme se kantaa Yön tuoksuhun, kukkien kasteesen, Kunis haivumme tyhjiin sen rantaan. Tääll', lapsi, kun kuolemme hymyillen, Ei peitytä aavikon santaan. "Laureatus-erakko."

Sorjan Ateenan kaupungin sotikansapa mailta aimon Erekhteus-valtiahan, jota muinen Athene, Zeun tytär vaali hän näät oli ruokkivan maaemon poika vei rikasaartehiseen hänet temppelihinsä Ateenaan; nyt, kehän täyttävin vuosin, hänt' yhä sulhot Ateenan palvoo, uhriks suo härät, lampaat nuo sotatielle suorihe, johtajanaan Peteos-uron poika Menestheus, joll' urost' ollut maill' ei vertaa joukkojen johtoon, ei hepourhojen, ei myös kilvenkantaja-miesten; vain kera kilpasi, vuosiltaan hänet voittaen, Nestor.

Vaan nyt pauloikin pahaneuvoisesti ja käskee häätyä pois häpeällä jo melkeän mieshukan jälkeen. Niinpä on sallima kai isovallan Zeun, joka kaannut harjat on kaupungin monen maill' avarilla ja viel' on vastakin kaatava, sill' ylin hällä on valta ja voima. Neuvoni kuulkaa siis sekä seuratkaa sitä kaikki: karkotkaamme jo laivoin pois sulo-syntymämaahan, emmehän Troiaa voi katulaajaa vallata koskaan."

"Levossaan sinä nyt sen näät, sit' ei nyt häiri synkät säät, mut sitä hellit vainen; ma näin sen koetuksissa, tulessa, hallan kourissa, se ain' ol' yhdenlainen; arvaahan, mitä tunsin ma." "Ma näin sen verta vuotavan, näin voittavan, näin sortuvan, mut pettäjää en lainkaan; maill', joita päivä pakeni, viel' urho hyinen taisteli, ja väistynyt ei vainkaan, vaikk' ihan toivo raukesi."

Surujen tietäs sumentaa äl' anna; Oot vieras; tääll' ei retkes päätä panna, Kaanaassa vasta vaan. Ylhäällä, tähtein tuolla puolla Saat valkamaan. Ett' täällä täytyi huolla sun ja kuolla Iloitse että ikuisuuden vuolla Unissas näät sen vaan! Sua ei siis Tuonen synkkä kalpa Pelottaa saa; Ei murru henkes, vaan sen kahle halpa; Oi! valon maill' ei usva silmääs salpaa, Vaan autuus kirkastaa. Lohdutus.

Vaan nyt moisia miks sydän miettii? Laivojen luon' on paareill' itkemätönnä ja hautaan hankkimatonna viel' yhä Patroklos, jota en elämässäni koskaan unhota, en niin kauan kuin jalat allani liikkuu. Vainajat Hadeen maill' ikiunhotus vaikk' erotelkoon, mieleni sielläkin aina on muistava ystävän armaan. Voitonlaulupa kaikukohon nyt, miehet Akhaian, laivojen laitavien kun luo tätä täältä me tuomme!