United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kohtapa kuljetetaan pois heidät laitavin laivoin, 731 myös minut muitten myötä; sa, lapseni, kanss' emos ehkä orjana raukkana raatamahan tylyn käskijän töitä kauas joutunet, tai käsivartees käy, sinut paiskaa tornist' inha Akhaian mies, tuhos surkean tuottaa vimmoissaan, kun on hält' oman veljen tai pojan Hektor tai isän kaatanut ehkä.
Ain' oli toivo se mun sydämessäni, että mä yksin rannoilt' Argos-maan hepokuulun kaukana oisin kaatuva Troian luo, vaan taas sinun saapua Fthiaan suotu ja laivoin myös merinopsin poikani noutaa Skyros-saarelt' ois, perimilleen ohjata maille, aarteet, palvelijat, kotilinnat korkeat näyttää.
Mennyt on yhdeksän Zeun suuren vuotta jo meiltä, purtten puut lahot on jo, ja möyhtyy laivojen köydet; vaan kotonammepa kai ikävissään kaukana istuu puolisot, lapset pienoiset; mut työ, jota varten tultu on tänne, se viel' yhä tuiki on täyttymätönnä. Neuvoni kuulkaa siis sekä seuratkaa sitä kaikki: karkotkaamme jo laivoin pois sulo-syntymämaahan, emmehän Troiaa voi katulaajaa vallata koskaan."
Ylpeä on Sormun Irja, tulikukka, suolla soihtu, kiehtova kuin noidan kirja, väkevä kuin velhon loihtu; silmät tutkivat ja syvät, varsi suora niinkuin salko, huulet niinkuin marjat hyvät, suu kuin hiirenherneen palko. Saapuu maiden, merten takaa sulhot suuret orhin, laivoin, tyttö rukkasia jakaa; ottaa jonkun kihlat vaivoin, viikon pitää, sitten hylkää.
Seisoi keskell' itse Akhilleus intoa kiihtäin vaunuill'-ottelijain sekä kilvenkantaja-miesten. Rantaan Ilionin oli viisinkymmenin laivoin tullut Akhilleus; viis oli kymment' urhoa kunkin airollist' asujaa sekä sorjaa soutajakuntaa. Pannut niille hän viis päämiest' oli johtajatoimeen, taattua taidoltaan, ylin käskijä hänp' oli itse.
Mutta kun Argos-maan urot saapui kaarevin laivoin, riensi hän Troiaan taas, soti urhona siell', asumuksen sai Priamolta ja sai saman kunnian kuin pojat kuulut; häntäpä kiihtäen Hektor huus sanan nuhtelevaisen: "Jouten jäämmekö näin, Melanippos? Ei edes sunkaan saa sydänvertasi kuohuksiin oman orpanan surma! Etkö sa nää, mikä touhu on tuoll' asehista Dolopsin?
Ja kaikesta vanhuudestaan, heikkoudestaan ja raihnaisuudestaan huolimatta he kohottivat ilmaan molemmat käsivartensa ja lähtivät laulaen linnan pitkiä, paatisia kiertoportaita ylöspäin vaeltamaan: »Myrskyisän meren antoi Herra meille, me aallot laivoin lannistimme.»
Zeus näet soi pojan syntyä mulle ja kasvaa, urhoist' uljaimman; kuin puun vesa nuori hän nousi; niinkuin tarhan tainta ma kasvatin häntä ja kaitsin, rantaan Ilionin hänet laitoin kaarevin laivoin, vastaan miehiä sen; mut en tervehtää, halaella jälleen saapuneheks saa häntä ma Peleun linnaan. Kons' elon ilmojen valkeutt' on näkemässä hän vielä, tuskia kärsii hän, enk' auttaa voi minä lainkaan.
Ensimmäisenä ehdotin nyt sovitusta ma suomaan; siitäpä vimmastui Agamemnon, karkasi pystyyn, lausuen uhkauksen, joka tässä on täyttynyt juuri. Nopsin laivoin naista akhaijit säihkyväsilmät saattavat Khrysaan, saava on heiltä sen haltia palveet; vaan mult' ottivat juur', ulos uksest' airuet veivät Briseun tyttären, jonk' omaks antoi mulle akhaijit.
Kaupungeit' olen vallannut kakstoista ma laivoin, viljavaäärisen Troian mailt' ykstoist' olen maitse; kaikist' aarteet sain, sotasaaliit runsahat, kalliit, toin ne ja annoin kaikk' Agamemnon-valtiahalle.