United States or Togo ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vaan minä muistin nimeni kunnian ja koetin kaikin tavoin salata kauhistuksen tunteen, joka minut oli vallannut. Nyt oli kolme miestä huoneessa, edellinen tuttuni ja kaksi vasta tullutta.

Mutta sittenkuin hän oli saanut puolisonsa kirjeen ja sieltä ammentanut jälleennäkemisen toivon ja toivon, että se kiusallinen tila loppuisi, jossa hän oli elänyt, tuli hänen mielensä taasen keveämmäksi, ja toiminnon halu ja reipas mielentila alkoi karkoittaa sitä uupumusta, joka oli hänen vallannut. Oli joulu-aatto, iltapäivällä, kello ei vielä ollut neljä, mutta pimeys peitti jo seudun.

Uudestaan rupeaa hän siveellisellä voimallaan vaikuttamaan voiton saavuttamiseksi, ja katso! voitto saavutetaan. Myrsky on lakannut, murhe on poistunut ja iloinen tyyneys ja rauhallinen toivo on taasen vallannut mielet.

Eihän kukaan muu nainen ollut herättänyt hänessä tuota vakavaa kunnioitusta, tuota tyyntä, voimakasta lämpöä. Tietysti se oli tuo ainainen, vanha ristiriita, joka taas oli vallannut hänet, tuo ristiriita, joka ei koskaan sallinut hänen täydellisesti antautua mihinkään, vaan paloitteli hänet pieniksi pirstaleiksi.

Innostus oli vallannut myöskin Mérautin, jossa tuo guzlan milloin hurjan voimakas, milloin suloisen hellä soitto oli herättänyt eloon kaikissa etelämaisissa luonteissa piilevän seikkailuhalun ja rajattoman kaihon päästä outoihin maihin, valoon ja vapauteen; hänessäkin hehkui halu sotaan ja sankaritekoihin, joita naiset aina ovat ihailleet.

Pelko ja säikähdys oli päivän pitkään yhä voimakkaammin vallannut kaupunkilaiset. Jokainen kellä vain elävä henki oli pakeni läheisiin, ympäröiviin puistoihin, vieden mukanaan kaikki mitä suinkin voi.

Pretorianit, jotka muurin juurella pelasivat »scriptae duodecimia», olivat joutuneet äänekkääseen riitaan, mutta Lygia ja Vinitius unohtivat vankilan, tuskat ja koko maailman. Enkelien rauha oli vallannut heidän sielunsa, ja he vaipuivat rukoukseen. KUUDESKYMMENESENSIM

Eerikki puristi hänen kättään ja katseli häntä riemusta loistavin silmin. Selitän sen heti, sanoi Vanloo ja lähti huoneesta. Minä en käsitä häntä, sanoi Aadolf levottomana Eerikille, mutta minut on vallannut aavistus... Joka ei petäkään... Ei! Mutta ole huoleti ... malta mielesi! Sinua kohtaa odottamaton ilo. Ovi aukeni taasen. Vanloo astui sisään taluttaen kahta naista.

Seuraavana päivänä hän oli peninkulmien päässä äkillinen inho sitä naista kohtaan, joka oli hänelle antautunut, oli vallannut hänet ja ajoi hänet pakosalle. Hän palasi kuitenkin takaisin, ja hänestä, naisesta, jota hän ei koskaan ollut rakastanut, piti tulla hänen vaimonsa. Sen laivan haaksirikko, jolla tyttö kulki, lopetti hänen Pampasseikkailunsa.

Muutamat sanoivat kohteliaisuuksia, mutta toiset laskivat jotenkin julkeata pilkkaa, ja se alkoi häntä harmittaa. »Sinä vaan yötä lämmität, kaunis päivä, siksi että se sinut valtaa», sanoi eräs. »Ellei jo liene vallannut», lisäsi toinen. »Hän tekee kuin siskonsa. Kaikki päivät vajoovat yön helmaan.» »Ja pimenevätAlma läksi suuttuneena heidän luotaan toiseen huoneesen.