United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !
Saarnan tulisen pappi jo päätti, Kuultokseen kajos äkkiä hän: "On kuninkaalta näin kuuluva käsky: Oikeuden jos ryöstävi ken Teilt', alamaiset kostohon käykää Nimessä Herran ja kuninkahan: Näin omin kourin oikeus tuokaa, On majesteetin tahto nyt näin." Kuin tulivirran kuohuva koski, Kansa nyt, raivoon yltyen, nous. Temppeli, kuin ois liekkiä täynnä, Hehkui koston palavasta.
KENTIN KREIVI. Moisten konnain Ja pelkurien rinnall' itse Ajax On pelkkä narri. CORNWALLIN HERTTUA. Tänne jalkapuu! Opetan sua, vanha juro, kunnon hölppä. KENTIN KREIVI. Lien liian vanha oppimaan. Ei panna Mua jalkapuuhun, kuninkahan miestä, Jonk' asioissa kuljen. Osoitatte Vähäisen kunniaa ja liiaks uhkaa Kuninkaan arvolle ja persoonalle, Jos airuen te jalkapuuhun lyötte.
Nyt ota kädestäni väsyneestä Eloni hyväst'jättö! WILHELM. Hyvästi! Hyvästi! AKSEL. Ystäväskö olin, Wilho? WILHELM. Mun ainoan'. Nyt ei mull' ole ketään. Ma kuolen eestä maani, kuninkahan; Mik' urho toivoo kuoloon parempahan? Ma turvall' luokses tulen, Jumalan'! Taas tapaan siellä Valpur rakkahani, Siell' Akselin hän ompi morsian, Siell' ei vie kenkään multa armastani. Oi, nuori Koitar kaunis!
Sylihini tule tänne, Kerro, lapsi armas!» »Voi, voi, isä! en en Mihin joutunenki! Jalkas tomut suutelen ma, Tallaa multa henki!...» Lounahalle kello Hovin kutsuu pian; Silloin kuninkahan eteen Astuu Felicián. Kuninkahan eteen, Ruoalle ei vainen: Kädessänsä häll' on miekka Julma, kostavainen. »Tyttärestä henkes, Kuningatar nurja!» Onneks neljään heikkoon sormeen Henkens' ostaa kurja.
Mut mies oli muhkea Bellerophon, oli saanut hän suuren sulon: kun astui hän kuningaskartanohon, ois kulkevan luullut kulon, niin syttyivät sydämet impien, enin kuninkahan toki tyttären, näki kaikki hän kuin läpi terhenen, tuns tuskan ja lemmen tulon. Hän riensi rinnoille taaton nyt: »Ken tuo oli kosija korja? Monet sulhot suuret on hyljännyt sun Sophrosynesi sorja. Jo tunnen: nyt oikea tullut on!
AKSEL. Vedä miekkas! Asetu niin, ett' oikeata kättäs Ruumiini suojaa. Kun saat tilaisuuden, Niin lyö, ja vetäy jälleen takaisin! Täss' on Hakon, Ja paljas miekkans' on. Hän Herran huoneess' Ei ilkimurhaa pelkää. Tänne tulkaa, Te heittiöt, jotk' ette tohdi seista Mies miestä vastaan kunnon taistelussa, Vaan kultaa kuninkahan murhall' ostaa.
Tytär kuninkahan huus huolissaan: »Hänet lähetät suoraan surmaan!» Sydän järkkymätön oli valtiaan: »Tien osoitan onneen ja hurmaan.» Sai tiedon seikasta Bellerophon; hän koht' oli valmis voittelohon, vuoks lemmen ei, vaan taistelon, tuo vaikka veisikin turmaan. Kuin leyhkä läntisen lempeän, niin sylke on sydämen lämpimän. Kuin on suven suuren kukoistus, niin naisen nuoren on rakkaus.
Jos Hamlet Ens' iskulla tai toisell' oikein osaa Tai kolmannella kerrall' iskuun vastaa, Niin kaikki tornin tykit laukaiskaa; Kuningas juopi muistoks Hamletin Ja maljaan viskaa helmen kallihimman, Kuin mitä neljän kuninkahan ajall' On Tanskan kruunuss' ollut. Malja tänne!
Kuningas Jok' olla tahtoo, tehköön, tuumikoon Myös kuninkahan tavoin. Tule! Erling Suur'arvoinen ja uljas sankar' on; Hält' ällös viivytelkö voittoa; Hän sit' ei väärin käytä. Kädess' urhon Sa Norjan valtikan suo välkkyellä; Kädessä ilkiön se vapisee.
Kotoinen nyreys ja ulkovalta Nyt yhtyvät, ja sekasorto vaanii Kuin korppi sairastunutt' elukkaa Lahonneen loiston vinhaa kaatumista. Se onnellinen, jonka vyö ja takki Nää ilmat kestää! Kanna pois tuo lapsi; Ja joutuun sitten kuninkahan luo! Tuhansin huolia nyt kantaa saamme, Ja itse taivaan vihoissa on maamme. VIIDES N