United States or Tonga ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mackvicker otti vihdoin kädestäni kiinni ja koetti rohkaista minua, luullen, että ujostelin tulla hänen mukanaan kauppaneuvoksen luokse. Minä painoin hienon merimiehen huopahatun päähäni, ja sitten mentiin. Kysyttyäni sain tietää, että kaikki pelastetut voivat hyvin, paitsi neiti Mary, joka oli vielä heikko.

Kuulkaa kumminkin tätä", hän lisäsi matalalla äänellä, ottaessaan kellon kädestäni, "neljä yötä tämän jälkeen Mamban koirat haukkuvat keskiyön aikaan. Pitäkää varalla, ett'eivät miehenne koske liipaisimiin liian aikaisin". "Hänkö sitten siellä on?" kysäsin hengähtämättä. "Lapsille yksin ymmärtämätön kysymys sopii", hän vastasi. "Menkää!"

Ne eivät enää vaatineet häneltä hurjan rohkeata, suinpäin pahaan syöksymistä. Ne huvittelivat häntä hänen ajatuksissansa ja ehdottelivat hänelle salateitä. "Täällä sinä kidut ja kuihdut", kuiskaili se utunainen kerran hänen korvaansa. "Katso sinä jo olet kohta ukko, etkä vielä ole pidellyt minua kädestäni etkä hivellyt minun ihoani. Houkka!

"Näin keskustellen tulimme varsin tuttavaksi, jotta kumppanini otti sen vähäisen kirjan, joka oli soturin edessä, ja katseli sitä. Se oli hebreankielinen Psaltari. Hän pani taas nopeasti kiinni sen, ja soturi veti sen puoleensa. Ja kumppanini sanoi: minä antaisin sormen kädestäni, jos ymmärtäisin tuota kieltä."

Vaimoni taas edusti perheessämme ajan, paikan ja numeroitten voimaa, niinpä hän nytkin oli selvillä kuukauden päivästä, muistuttaen minua lempeästi ajan olevan käsissä valmistaa kirjoitusta kesäkuun numeroon. "Olet oikeassa, ystäväni", sanoin, laskien vastahakoisesti kirjan kädestäni. "Mistä olikaan taas minun kirjoittaminen?"

KUNINGAS JUHANA. Näin nyt ma herrauteni kultarenkaan Käteenne annoin. Kädestäni saatte Takaisin paavin läänityksenä Kuninkaallisen oikeuden ja vallan. KUNINGAS JUHANA. Sananne pyhä pitäkää, ja menkää Heti Ranskan leiriin; pyhän isän teille Suomalla vallalla heit' estelkää, Ennenkuin täällä tulessa on kaikki.

Silloin Kustaava näki hänen ajatuksensa ja pelasti hänet sitä sanaa sanomasta: Lähde, Hannes, sinä saat rahaa minun kädestäni. Ja Hannes tyytyi olemaan kysymättä mistä äiti ottaa rahat.

Poika kuitenkaan ei sanallakaan valittanut, hiljaisesti ja nöyrästi otti hän lumen kädestäni ja rupesi sillä hieromaan sekä käsiänsä että jalkojansa ja korvanlehtiänsä kuin myös nenäänsä. Hänen silmissään näin silloin jotakin kirkasta, juuri kuin vesi olisi niissä kiiltänyt. Mutta kun kysyin häneltä, itkeekö hän, vastasi poika: En minä juuri kehtaa itkeä, eikä paljoakaan puutu.

Minä näin sen etenevän. Katsellessani Elleniä, siellä kun hän seisoi Fabianin ja tämän sisaren keskellä, en epäillyt, että huolellinen hoito, ystävyys ja rakkaus onnistuisi pelastamaan tämän koetellun, kärsimisestä sekaantuneen sielun. Samassa tunsin jonkun ottavan kädestäni kiinni. Minä tunsin tohtori Dean Pitfergen kovat sormet. No, mitä nyt aiotte tehdä? kysyi hän.

Sitten näin Matin makaavan avuksi rientäneen miehen käsivarrella. Itse seisoin vapisevana, hämmästyneenä. Puukko putosi kädestäni. Verta näkyi lattialla, verta kädessäni, verta Matin paidassa. Ja sitten kuulin nuo kauhistuttavat sanat: Voi, Ben, sinä olet murhannut minut! Eipä hän kuollut kuitenkaan silloin ja siellä.