United States or Trinidad and Tobago ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja edessämme onpi uljas sankari, jonka mieli yhä palaa retkille ja taisteluihin, niinkuin rohkeimman Skandinavian vikingin, sekä samassa kevytmielinen neitoin viekoittaja, jonka mieli yhä palaa impien iloihin, kassapäiden karkeloihin, täysi Don Juan'in hengenheimolainen; edessämme on suurisuinen kerskailija, ajattelemattomin hurjapää, joka, seurauksista huolimatta, niinkuin puolikasvuinen poikanen, syöksee sinne, tänne, minne häntä hetken oikku ajaa, sekä samassa mahtava loitsija, joka tiedossaan, taidossaan milt'ei on vanhan, viisaan Wäinämöisen vertainen; edessämme on iloinen veitikka, joka vaikka kuinka vaikeissa, vaarallisissa tiloissa ei voi olla leikkiä laskematta, sekä samassa syvätunteinen sydän, joka rakastaa äitiänsä totisimmalla, hellimmällä rakkaudella.

Yks oli impien iloses joukos Kaarevil silmäripseil, Hartioil aaltoilit kiharat mustat, Kiiltävät, hiilumustat; Hopeekellon helinä Oli hänen äänensä Ja liikuntonsa niinkuin taivaan-haamun, Koska hän kunnaalla väikkyi. Miksi niin ihanast hekumast sykkyy Hohtavat ohauksein? Miksi tuo pyhästi kuohuva kuume Syämmeni kammioissa? Miksi kuuset synkeät Katsahdit niin armahast?

Sanan virkkoi, noin nimesi: "Onko saarella sijoa, maata Saaren manterella, minun leikki lyöäkseni, tanner tanhuellakseni Saaren impien iloissa, kassapäien karkeloissa?"

Välistä mairitellaan häntä »kauniiksi», välistä »veitikaksi vereväksi l. punaveriseksi», ylistellen hänen sekä ulkomuotoansa että avujaan. Sanalla sanoen, Lemminkäinen on »mies mitä parahin», vaikka tosin »tuli vähän vialle», koska liian paljon tahtoi elää »impien iloissa», kassapäiden karkeloissa.

Astaiksen aluksehensa, vierähti venon perähän, alla päin, pahoilla mielin, kaiken kallella kypärin, kun ei saanut öitä olla eikä päiviä elellä saaren impien iloissa, kassapäien karkeloissa. Virkkoi lieto Lemminkäinen, sanoi kaunis Kaukomieli: "Pois tuli pojalle lähtö, matkansa majoilta näiltä, näistä impien iloista, kaunokaisten karkeloista.

Nuoren väen iloksi lauloi hän Lemminkäisen lemmentöistä ja hänen seikkailuistaan saaren impien iloissa, kassapäiden karkeloissa. Vähän aikaa laulettuaan työnsi hän kanteleen Karille, joka hänen vieressään istui, ja virkkoi: Käheä on ääneni ja virteni vanhat ... laula nuoremmuuttasi, paremmin osaat. Hyvät on laulusi, kauneimmat Karjalassa... Laulahan nyt kuitenkin.

Kamala on kaksi naista yhen miehen vuotehella." Sanoi lieto Lemminkäinen: "Kyllikki on kylänkävijä: juoskohon joka kisassa, maatkohon joka majassa, kylän impien iloissa, kassapäien karkeloissa!" Emo kielteä käkesi, varoitteli vaimo vanha: "Ellös vainen, poikueni, menkö Pohjolan tuville ilman tieon tietämättä, ilman taion taitamatta, Pohjan poikien tulille, Lapin lasten tanterille!

Ja ajattele mikä hävityksen kauhistus, mikä murhaaminen! Levollisna kyllä näkee sotamies kaatuvan viereisen toverinsa tanterella, vaan virtaa alas uipi porvarien, lasten, impien ruumiita sulle vastaan, niin että sinä seisot kauhun hyyssä, etkä enää tiedä, kenen asiaa puolustat, kun ne ikimenevät, joittenka vapauden puolesta sinä aseisiin tartut.

Matalalle, maankin alle kultalangat hohtaa, hiljaa vienojen unien vyöhön Sydämiä johtaa. Anna ihminen surusi hellä ilman impysille, ilman impien kehräellä kultakuoret sille. Ilman impyet tuudittaisi tuskias ijästä ikään, nukkua tuntehet nuoret saisi eikä ne heräisikään. LEMMINK

"Mutta tiedätkö, ketkä omaisistasi pian istuvat neuvostossa, ja tiedätkö sinä, mitkä tärkeät asiat usein saattavat riippua tuommoisien pienien, sievien impien naimisesta, vaikkeivät heidän pienet henkilönsä ole asioiden tärkein osa?