United States or North Macedonia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta sitä hänen ei olisi pitänyt tehdä. Jokainen sana onnettoman tytön puolustukseksi koski isään yhtä syvästi kuin hänen kamala loppunsakin. Miksi tuota kaunistelua? Mariaa ei tarvinnut puolustaa, hän ei ollut tehnyt sitä, mistä häntä syytettiin. Majuri tunsi tyttärensä ja tiesi että hän oli syytön.
ARMI. Sukunsa kamala aave! KALERVO. Kadotitko voitoltasi Onnentähkän, poika hurja? KULLERVO. Kadotin sukuni onnen: Se oli emoni tyttö, Jonka turmelin, tuhosin! Multa kahdesti katosit, Tyttäreni, Kuolit armas kaksin kerroin. KALERVO. Täm' on kuullakin kamala. ARMI. Kenties vielä sun kätesi Surmasi suloisen lapsen. KALERVO. Olisit, kurja, itse kuollut! Haudattu vesihakona.
Sillä kamala iso-eläin on saatu karja-talosta pois karkoitetuksi niinkun myös "päätön mies", jonka nähtiin kuljeskelevan Bernenil'in tien syrjässä, ja vieläpä "aasin-ajokin", joka niin usein lentää kiidätti talon ylitse. Mutta Martti on tullut sangen kivuloiseksi tuota kaikkea kärsiessänsä.
Naomi ei saattanut olla surulla ajattelematta kaikkia niitä ihmisiä, jotka makasivat varmaa synnin-unta, sokeita sekä hengelliselle että ajalliselle vaaralle, joka heitä uhkasi. Näistä synkistä ajatuksistaan havauhti hänen äkkiä kamala, tunnettu ääni, joka huusi onnettomuutta kaupungille, ja kuun valossa hän näki Ananianpojan lähestyvän tietä joutuisilla askelilla.
Oli kamala se yö, joka pian seurasi tuhon päivää, sillä vasta iltapuolella oli koski alkanut paisua ja pimeä yllätti. Nyt oli pantu toimeen täydellinen järjestetty vartioimis- ja tulvan vastustamistyö. Kylän miehet olivat alinomaa liikkeessä rientäen paikasta toiseen tukkeamaan aukkoja ja niihin kiviä ja puita kasaamaan.
Sitten hän jo melkein huusi ilosta, vaikka ruumiin voimat olivat jo loppuneet ettei jaksanut kättäänkään liikuttaa." "Se on kaunista, se on suurta, se on jaloa... Kamala on synnissä eläminen, mutta tuhansin kerroin kamalampaa on synnissä kuoleminen." "Kyllä hänellä oli ihana kuolema.
Heleena oli sekä huomannut palvelijan arveluttavan katsannon että kuullut puolisonsa sanat. Kamala aavistus lennähti hänen mielessään, ja hän mietti mitähän palvelijalla olisi sanomista. Heleena tahtoi ennen häntä ennättää, sillä hänellä olikin paljon miehelleen uskomista; mutta hänen täytyi odottaa siihen tilaisuutta.
Käsitä nyt minut oikein, en minä pyydä sinua nyt, noin kiihtyneessä mielen tilassa antamaan minkäänlaista vastausta, mutta ajattele asiata, punnitse tarkoin ja rukoile Jumalaa ohjaamaan itseäsi. Ero on tosiaan kamala seikka, eikä luonnollisesti kukaan ryhdy sellaiseen ennenkuin näkee, ettei millään keinoin saa aikaan parannusta tai sopimusta.
Kun nälkä alkoi ahdistaa, silloin otettiin eväskontti esille, ja kuoppa, missä meillä oli perunoita hautumassa, avattiin. Tapahtuipa täällä kerran eräs kamala kohtaus. Paimenessa olimme, nuorempi veljeni ja minä, kahden. Kun rupesimme aterioimaan, laskin puukkoni nurmelle viereeni. Veljeni konttasi nyt polvillansa luokseni, eikä älynnytkään puukkoa vieressäni, vaan astui sen pään päälle.
Paina nuoreen mieleesi tämä kauhea näky, paina se niin syvälle, ettei mikään ilo, mikään suru, ei taivas eikä helvetti voi sitä sielustasi häivyttää!... Niin kasvaa tämä muisto joka vuosi, joka hetki, kunnes se viimein tulee niin suureksi, ettei se enää mahdu maan ja taivaan väliin ... ja tämä kamala muistohirviö synnyttää toisen kauheamman, jonka hengityksestä ruoho ja kukkaset lakastuvat, aurinko ja tähdet pimenevät, maa ja taivas kuolee!... Tämän veren ja yön lapsen ristin minä Kostoksi!