United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Paimenessa hän kulki mielellään. Se oli hänen lempi= ja mielityötänsä; sinne paloi hänen mielensä, sillä olihan hän siellä omassa wapaudessansa, jossa ei kukaan ollut pelkäämässä hänen niskansa taittumista.

Kivi on mulla kirkkonani, Pajupehko pappinani, Lahokanto laulajana, Käki muina lukkarina. Kuku kultainen käkönen, Kuku kulta kielellinen, Hoila'a hopiarinta, Tinarinta riuskuttele Käynkö viikonki vilussa, Kauan karjan paimenessa, Astunko ahoja kauan, Viikon soien vierukoita Kesosenko, kaksosenko, Viitosenko, kuutosenko, Vaiko kymmenen keseä, Tahi ei täytehen tätänä. Lepo, lepo, lehmän.

Pikku Niilo oli näet saanut päähänsä, että hänen ihan välttämättömästi piti saada käydä paimenessa, ja kun ei häntä päästetty koko karjaa paimentamaan, niin päätti hän paimennella vasikoita, joita pidettiin rannalla pienessä aituuksessa. Alussa olikin Niilosta tuo toimi sangen miellyttävä, mutta rupesihan sekin ajan pitkään käymään hiukan yksitoikkoiseksi.

Oli siinä muudankin kuva, Jooseppi paimenessa. Siinäpä on sarvipäätä, lammasta jos lehmääkin. On. Ja vasikka, totta vieköön, täydessä laukassa, häntä pystyssä. Niin todella, häntä pystyssä ja vähän käppyrässä. On se vähän tarpeetonta, että on kuvattu vasikka tuolleen, häntä siivottomasti pystyyn. Se nyt ei juuri kuvaa kaunista. Niin tuumasi heti postimestari, jotakin moittiakseen.

Mutta sitten, kun toisten talojen paimenet kulkivat lehmineen ohitseni, lyöttäysin minä heidän matkaansa ja kuleksin vielä sen päivää paimenessa ja laulelin niille laulujani ja olin iloisempi kuin milloinkaan ennen.

Paljon oli isä neuvonut taikoja vihain voittamiseksi, mutta ei muistanut Jouko niistä nyt ainoatakaan, ei tehnyt mieli muistellakaan, ja tekemättä jäivät ne aina, kun ei isä ollut niitä kädestä pitäen teettämässä. Oli niin paljon vihoja väijymässä, eikä tiennyt milloinkaan, mistä ne tulivat. Miten varautua, kun ei tiennyt, mitä vastaan? Ei arvannut Annikki kuolonsa laatua, Annikki, jonka kanssa ennen pieninä ollessa yhdessä paimenessa kuljettiin. Ei Kuismakaan tiennyt, miten sortuisi, ei vouti, että koskeen suistuisi. Eihän isäkään olisi ilman Karin apua karhun kynsistä pelastunut, vaikka itse oli varautunut ja Kari ei ollut. Ei Jorma vanha taikoihin luottanut, vaan rukoilemaan aina käski.

Paista päivänen Jumala, Hellittele herra Kiesus, Poloisille paimenille! Pah' on olla paimenessa, Tyttölapsen liiatenki, Kun ei poikoa keralla.

Emo aina arvelevi, äitinsä ajattelevi: "Mi on meiän Marjatalla, ku meiän kotikanalla, kun se pauloitta asuvi, aina vyöttä völlehtivi, käypi saunassa saloa, pime'issä pisteleikse?" Lapsi saattavi sanoa, lapsi pieni lausuella: "Se on meiän Marjatalla, sepä Kurjetta rukalla, kun oli paljon paimenessa, kauan karjassa käveli."

Helka paimenessa. Kalevalan kaunis neiti, Helka neiti hempiätär, Läksi piennä paimenehen, Lassa karjan kaitsentahan; Ajoi lehmänsä leholle, Vasikkansa varvikolle; Toi surma susia paljo, Lempo karhuja lähetti, Söivät lehmänsä leholta, Vasikkaiset varvikolta.

Kun hän iltamilla laulaa heläytteli joko kotikankahilla, tahi marja= ja niittytiloissa, taikka paimenessa ollessaan, kajahteliwatpa wuoret ja korwet sadoilla kumauksilla ja liwerryksillä wastaan. Kaikki, jotka sen kuuliwat, heittiwät käwelemisen, jos liikkeellä oliwat, tahi työaseet pois käsistänsä ja rupesiwat hiljaa, hengittämättä kuuntelemaan tuota tuttua ja luihin sekä ytimiin käywää säweltä.