United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun vajahan katsahime, Vajassa vasikan raato; Katsoin lammaskarsinahan, Linki lammas karsinassa; Loin silmät hevosten päälle, Soimella hepo sokia. Kun tulin tupahan tuolta, Silmät uunille utautui; Ukko on vanha uunin päällä, Jolt' on sirkka silmän syönyt, Kärpäset käen kalunna, Hiiret hiuksia nykinnä; Se on miehistä parahin, Uhkein uros talossa. Heitän hempiät tapani.
Heidän tuttavuutensa alkoi hammastelemisella, jankkauksella ja pistopuheilla, ja moninaisilla tepposilla sitä jatkettiin, joista viimeinen, pahin tahi parahin, oli että he varastivat toinen toisensa sydämet. Sydämiensä katoamisen huomasivat he siitä, että heidän oli ikävä toisiansa, kun olivat erillään, jos kuinkakin kinasivat ja kiusasivat toinen toistansa, kun olivat yhdessä.
NUORI JOUKO. Tässä on parahin paikka: Siellä suo, vetelä täällä, Keskellä tasainen tanner. Tästä on tapa hänellä Käydä Ilmarin talossa Näissä päivin. KIRRI. Mies keralla, Kun hän käypi kukkumassa. NUORI JOUKO. Sano: ulvomassa! Kilvan Huutavat saloja pitkin, Jotta kansa kummastuisi, Kertoisi ja kuuluttaisi Mainetta mokoman miehen, Vallanpyytäjän pahimman.
Heillä oli myöskin neljä lasta, kolme tytärtä ja yksi poika. Kolmas tytär, pieni Toini, oli lapsista nuorin olipa vanhimman ja nuorimman välillä koko seitsemäntoista vuotta. Noille kolmelle vanhemmalle lapsellensa hankki nyt Tuominen kasvatuksen, joka hänen ja maailman nähden oli mitä parahin.
Aivan mielelläni, parahin Liina, sanoi Berndtsson, joka luuli että hänellä oli sisar edessänsä. Sillä nähkääs, toisti Liina, minä kuulen, että äiti tahtoo päästä minusta niin pian kuin mahdollista, ja saattaisi tulla tarjous, jonka isä hyväksyisi ... silloin, kuinka saattaisin minä siitä suoriutua? Mutta jos te noin näkyisitte ajattelevan minua, niin... Estäisin minä muita ilmaantumasta?
Siin' on ensin siunaukset, Lohulliset loilotukset, Kirouskin kiirehesti, Kun ei käyne mieltä myöten. Suku musta Mustalaisen, Kansa laiska, kiertolainen: Miehet on mitättömiä, Akat on avuttomia. Mikä miehistä parahin, Kutsutaan se kuohariksi, Sanotahan salvuriksi: Mutt' ei miestä milloinkana Muuhun ollut ollenkana Tässä laiskassa lajissa, Koko konnassa suvussa.
Vastas Luoja lempehesti, Puheli isä parahin: "Tott' on tullunna minulle, Jopa hetki joutununna, Saapi surma vierahaksi, Tuoni tuottaapi murehen, Jota ennustin edellä, Saarnasin sanoin usein." Vapisit kädet vakaiset, Värisit pyhimmät polvet. Sydän synkeä surusta. Erkani vähän edemmä, Käski valvoa visusti, Ett'ei sortuisi suruhun, Kaatuis ala kiusauksen.
Tosin te olette luteerilainen, mutta te olette kuitenkin hyvä ihminen. Se on totta se. Jos muut saksalaiset olisivat sellaisia, niin heitä siunattaisiin. Mutta minä en lainaa ilman korkoa. Sen kyllä tiedän, sen kyllä tiedän. No kirjoittakaa sitten alle koko summasta. Kyllä, kyllä, parahin herra Just. Taivaan Herra sen teille palkitkoon. Me voimme järjestää asian kylässä.
Aivan niin, parahin kapteeni, luottakaamme Berndt'in omaan mielialaan, älkäämme koettako laskea, mitä hänen sydämensä sanoi hänelle paljoa ennemmin, kuin hänen ajatuksensa joutukaan. Niin. ja tyttö on? Hän on kasvatettu erään vanhan notariuksen luona, jonka rouva neuloo hattuja. Akka on paha, ja tyttö on ukon suojelemana paennut sieltä, elää nyt työllä neulomisella. Siis neuloja?
KOUKI. Mies olet, uros parahin, Toki turhasta tutiset. Miksi arvoja kyselet? Tyttö on voitettu, omasi. Kun löydät, sylihin riistä, Viemme vinhasti kotihin.